kavijalaskuri 

 
Marjaana Koskisen lausunto eläinten hyvinvointilakiin

Kirjoittaja: Nea Marjunen

Hilma, elämäni koira

Olen ihminen, joka ei koskaan ajatellut aloittavansa koiranäyttelyharrastusta,
saati ottavansa sijoituskoiraa. Nykyään asia on monesti huvittanut, kun kotona
asuu sijoitusnarttu, jolla on alle 2-vuotiaana 9 titteliä ympäri Baltian maita.
Hilman kanssa harjoiteltiin ensimmäisestä päivästä alkaen erilaisia taitoja,
ajatellen niin kehiä kuin perusarkea. Hampaiden näyttämistä, kaikkialle
koskemista, seisomista, hihnakäytöstä, listaa voisi jatkaa loputtomasti. Vaikka
koira ei koskaan kävisi näyttelyissä tai siitä ei itse heti olisi innostunut, nämä
taidot olisi silti tärkeää opettaa koiralle. Tiedän myös monta, jotka ovat
innostuneet näyttelyharrastuksesta koiran myöhemmällä iällä ja omalla
kokemuksella kerron, että on hyvin paljon haastavampaa aloittaa koulutus
kehiin nollasta esimerkiksi 2-vuotiaan koiran kanssa. Ei toki mahdotonta, mutta
huomattavasti työläämpää.

Hilma elää ihan tavallista staffin elämää. Nukkuu yönsä mieluiten kainalossa,
tulee syliin aina kun mahdollista, rakastaa metsälenkkejä, vihaa kastumista ja
loukkaantuu kun joskus on pakko vähän kastua. Hän on äärimmäisen reipas ja
fiksu, lisäksi täydellinen reissukoira joka sopeutuu mihin tahansa kunhan
ihmiset on mukana. Toki tähänkin hänet on opetettu pienestä asti. Meille on
Hilman kanssa kehittynyt todella vahva ja erityinen suhde, pystyn lukemaan
hänen ilmeistä ja eleistä lähes jokaisen ajatuksen ja usein tuntuu että hänkin
toimii minun ajatuksen voimalla. Treenien vastapainona mm. halailemme
sohvalla, käydään paljon metsissä ja Hilma pääsee säännöllisesti nauttimaan
ammattilaisen hieronnasta.

Sanne on opettanut niin Hilmalle kuin minulle ihan valtavasti asioita. Sanne on
myös ollut Hilman handler erityisesti junioriaikana, jatkossakin kyllä näemme
heidät yhdessä kehissä! Kävimme jo pentuna ja käymme vieläkin aina kun
pääsemme näyttelytreeneissä. Kiitos niistäkin Marjaana, Tiina ja Sanne!
Unohtamatta Klaudian, Kirsin & Timon pitämiä näyttelytreenejä. Oma
kehitykseni handlerina on ollut valtavaa ja sen eteen olen nähnyt paljon vaivaa.
Aloitettiin ihan perusasioista pikkuhiljaa edeten pieniin yksityiskohtiin kuten
seisotuksen hiominen, täydellinen vauhti liikkeeseen jne. Vieläkin on paljon
opittavaa ja ajattelenkin ettei tässä lajissa voi koskaan olla täysin valmis!

Marjaana on aina antanut täyden tukensa ja mahdollistanut meille tämän
kaiken. Häneltä olen myös oppinut valtavan paljon asioita kaikesta koiriin
liittyvästä. Yhteistyö Marjaanan kanssa on aina ollut sujuvaa ja helppoa, olen
kiitollinen että valitsin kasvattajan jolla on niin suuri tieto ja taito monesta eri
asiasta. Hilman pitkä tittelirivistö on vaatinut paljon opettelua, opettamista,
epäonnistumisia, aikaa, vaivaa ja tottakai myös rahaa. Jokainen reissu
menestyksestä riippumatta on ollut mahtavia ja aina on jäänyt paljon uusia
hyviä muistoja sekä oppeja. Lisäksi näyttelyharrastus on tuonut meidän
elämään monen monta uutta tärkeää ihmistä. Kiitos tässä kohtaa jokaiselle
jotka olette osana meidän elämää <3

Täysin ilman vastoinkäymisiä ei kuitenkaan ole aina sujunut vaikka Hilma onkin
ollut hyvin terve koira. Pentuna toinen koira aiheutti Hilman silmäkulmaan
haavan josta on jäänyt näkyvä arpi, hän on siis aito oikea Scarface :D Kun
luustokuvien tulokset tulivat, se oli pysäyttävä hetki. Koira joka ei ole koskaan
osoittanut minkäänlaista merkkiä (kipu, ontuminen tms.) mistään
vakavammasta vaan toimii täysin normaalisti sai kyynärtulokset 1/3. Menemme
uusiin kuviin (kuvien laadun takia) vielä loppuvuodesta ja mietitään jatkoa sitten
uudestaan. Toki toivomme että tulos muuttuisi paremmaksi, jotta saisimme
Hilman upeaa luonnetta ja ulkonäköä myös eteenpäin. Ensisijainen toive
kuitenkin on, että Hilma pystyy elämään täyttä staffin elämää ilman kipuja kuten
tähänkin asti.

Lyhyenä yhteenvetona voin todeta että menestyneen näyttelykoiran
omistaminen vaatii paljon muttei mahdottomia, antaa vielä enemmän ja on
mahdollista vaikka omistajan taidot ei aluksi olisikaan ihmeelliset.
Näyttelyharrastus näkyy arjessamme lähinnä lihaskunnon ylläpitämisenä
oikeanlaisen treenin ja ruokinnan avulla sekä treeneissä silloin tällöin
käymisenä. Kaiken näyttelytouhun ympärillä elämme kuitenkin ihan tavallista ja
parasta elämää yhdessä <3


 

Scarface kennelin 30- vuotista taivalta juhlitaan 25.1.2024 eli tuolloin sai ensimmäinen Scarface- pentue päivänvalonsa. Fi mva Brimadonnan Katjaana "Kata" astutettiin Fi mva Fi- nell' s Miracle Manin kanssa ja syntyi 6 pentua 4 narttua ja 2 urosta. Kata hankittiin Ester Koskelta Littoisista.

Innokkuus rotuun kasvoi koko ajan, ennen ensimmäistäkään pentuetta kävimme kasvattajien peruskurssin ja myöhemmin jatkokurssin ja vuonna 1998 hankimme ensimmäisen tuontimme Multich, Fin, Se, Ee mva EEV -01 Morka The Firebladen "Pojan" Irlannista. Saimme todella terveen ja hyviä staffeja periyttävän uroksen, jolla olisi voinut olla hiukan vähemmän rohkeutta ja luonnetta. Edelleen kaikkien Scarface staffien takaa löytyy Poika, joka on kennelin kantaisä. Pojan jälkeen olemme tuonneet Englannista aikuisen nartun Fi ch Tycron Ruffle'n Trumblen eli "Gypsyn". Pojan ja Gypsyn pentueesta saimme Fi ch Scarface My Gypsy Girl eli Tytön, joka on punaisten staffiemme takana. Muita englannintuontejamme ovat olleet: Fi mva Bradfax Kushanku "Roppi", Fi mva JV-06 Jajca's Conqueror "Iippo", Gallantstaff Touch of Gold "Rölli", Fi mva Seenworstaff Shizzacracka "Poppet", Jajca's Jack Frost "Jacob", Jajca' s Positive Dream "Alma", Roughneck's Leading Light "Pomo". Viimeinen tuontimme on ranskalainen Fi Ee mva Ramses The Big One Du Clan' Molotov "Hugo".

Olemme ostaneet Englannista pakastespermaa hyvien englantilaisten tuttavieni ja tuomarien avustuksella mm. Colliermanns Lionheart at Dazmarnicista "Georgesta" ja Gb mva Kyraloebis Italian Gigolosta. Georgen yhdistimme C.I.B. Fin Ee mva Scarface Gold Irish Roseen eli" Flickkaan" ja saimme upeita punaisia staffeja, useampia valioita ja Vuoden 2018 Vuoden Staffin ja Vuoden Veteraanin Fi mva JV-10 Scarface Saturday Boyn "Elmon". Pojan jälkeläisistä Tyttö ja Paavo eli Fin mva Scarface Parliament Boy ovat menestyneet huikeasti näyttelyissä, Paavo on voittanut erikoisnäyttelyn kahdesta ja ollut PU2 jo junnuna, jolloin Paavon esittäminen ei ollut kohdallaan. Paavo on parhaiten erkkareissa menestynyt suomalainen staffi koskaan.

Scarface pentueita on 46, pentuja 218 ja valioita 48, se on kolmanneksi eniten valioiden määrässä suomalaisista kenneleistä. Vuolasvirta palkinnon kriteerit täyttyivät 2001 ja vuonna 2015 Fi mva V- 9 Scarface Dark Lord " Remus" sai kennelliitolta Sankarikoiran arvon pelastaessaan naapurin hengen. Kasvattien kanssa on harrastettu aktiivisesti ja yli 20 on viety luonnetestiin, ja mm. BH-kokeen on suorittanut esim. Scarface Queen Elizabeth "Hilda", joka on viimeisen Scarface Colours- pentueen äiti. Hilda on periyttänyt hyvänluonteisia ja kauniita staffeja. Sanna Karhuselle kiitos koiriensa kouluttamisesta, kilpailuttamisesta ja yhteistyöstä sekä onnea alkavalle kasvattajataipaleelle.

Jotta kaikki tämä olisi ollut mahdollista haluamme erityisesti kiittää Tarja Kiveä ja Tiina Simosta, joilta hankimme ensimmäisen staffimme Fin mva Fi- nell' s Fidon ja aloitimme koiranäyttelyt; emme ihan vapaaehtoisesti. Tiina on vuosien saatossa handlannut Scarface staffeja ja tehnyt useamman valion ja voittajan. Kiitos Sanne Väliselle Scarface staffien esittämisestä viime aikoina samoin Heidi Koivukankaalle.

Monien kasvattajatuttavien ammattitaito ja apu; puolin ja toisin, on ollut tärkeää mm. Tuiren, Thean, Sari, Pirkon, Elinan, Marican, Jarmon ,Tarjan ja monen monen muun. Toki kasvattajatuttavien kanssa sosiaalinen kanssakäyminen on mielenkiintoista: eräänlaista peliä, mutta en lähde avaamaan aihetta sen syvällisemmin, koska olisin subjektiivinen.

Hyvät kasvattien omistajat ovat mahdollistaneet vastuullisen kasvattamisen ja sen, että Scarface staffeja on laajasti terveystutkittu ja tuotu esille harrastuksiin ja koiranäyttelyihin. Kiitos Hanna Wathenille kotisivujen päivittämisestä ja Kirsi Sudelle upeista mainoksista, tarroista ja staffitaiteesta sekä Klaudia Kaislalle, Marita Hirsiaholle ja Anita Krögerille Scarface staffipäivien järjestämisen avustamisesta. Onnea Maritalle ja Anitalle kasvatustyön aloittamisesta.

Suomalaisesta staffinkasvattamisesta voi olla tyytyväinen varsinkin silloin, kun koirat tutkitaan laajasti, yli pevisan ja käytetään tervepäisiä, kauniin ulkomuodon ja rotumääritelmän omaavia staffeja jalostukseen. Toisin on muualla maailmassa esim. Espanjassa, jossa ei ole minkäänlaista tutkimuspakkoa.

Eniten olisin huolissani L2 hga geenitesteistä, kuinka hyvin testien tulos pitää paikkansa, jos koiria ei ole tutkittu moneen sukupolveen ja jos vaan luotetaan ,että siitosyksilö on geneettisesti puhdas, muttei todellisuudessa olekaan. Saammeko taas ikävän taudin takaisin, josta olemme päässeet jo kertaalleen eroon. Toinen huolestuttava asia on se, että staffien rotutyyppi on liian heterogeeninen, kun ostetaan ulkomailta koko ajan uusia siitosyksilöitä pelkästään nettikuvien perusteella ja yhdistetään tuonteja tuontien perään, saadaan vaihtelevaa ulkomuotoa ja yllättäviä sairauksia. Ennen kehänlaidalta tunnisti mistä kennelistä mikin kasvatti on.

Kolmanneksi staffien luonteesta olen huolissani. Joidenkin yksilöiden kohdalla luonne on jo liian pehmeä tai jopa arka. Staffin pitää olla ROHKEA ja PELOTON, se on lähtökohta.

Kun on kasvattanut ja harrastanut staffeja 30 vuotta, monennäköistä asiaa on tullut ratkaistua samoin on oppinut omista virheistään. Enää ei voi ajatella,että kasvatamme vielä seuraavat 30 vuotta, minä olen 62 ja Jari 66 vuotta, joten on aika vaikea kuvitella yli 90- vuotiaita pentulaatikon äärellä tai edes yli 80- vuotiaita. Seuraava Scarface pentue on suunnitteilla keväälle 2025 ja senkin jälkeen pentueita on harvaksellaan ja keskitymme laatuun määrän sijasta.


VASTUULLINEN KOIRANOMISTAJA

Useimmiten somessa ja julkisuudessa keskustellaan vastuullisesta koiran kasvattamisesta esim. koirien rekisteröinti Ruokaviraston rekisteriin ajateltiin hillitsevän koirien pentutehtailua myös kennelliitto ajoi asiaa innolla, mutta vähemmän on keskusteltu vastuullisesta koiran omistamisesta.Pitkäaikaisena kasvattajana olen kokenut muutaman kerran,ettei pennun omistaja noudata antamiani koiran hoito- ruokintaohjeita,toki valtaosa omistajista niitä noudattaa ja on monia kasvattien omistajia, jotka osaavat ohjeet ulkoa ja noudattavat niitä pilkulleen.
Mutta nämä muutamat yksittäiset "hällä väliä"- tyypit ovat ongelma.

Kasvattajana en pysty mitenkään valvomaan noudatetaanko antamiani hoito- ja ruokintaohjeita eikä kennelliitto ole tehnyt asian hyväksi mitään, minun pitää vain luottaa kasvatinomistajiin ja joskus on käynyt myös niin,että kun perhe on saanut pennun luovutusikäisenä itselleen, pennusta ei kuulu enää koskaan yhtään mitään. Kasvattajan yhteydenottoihin ei vastata eikä itse kerrota kuulumisista.Siinä vaiheessa kun pentu halutaan itselle,luvataan" kuu taivaalta", kerrotaan,että harrastetaan vaikka mitä ja että halutaan ostaa pentu pitkäaikaiselta, vastuulliselta kasvattajalta, mutta myöhemmin osoittautuu,että kaikki lupaukset ovat olleet valhetta,on haettu kotikoiraa eikä haluta harrastaa yhtään mitään eikä haluta pitää yhteyttä kasvattajan kanssa.

Monasti kasvattien omistajat luottavat eläinlääkärien neuvoihin absoluuttisina totuuksina.Eräskin kasvatinomistaja soitti minulle hätääntyneenä ja kertoi,että monikansallisen eläinlääkäriaseman eläinlääkäri oli ehdottanut,että 5 kuukauden ikäisen pennun alakulmurit poikkaistaisiin,kun ovat hänen mielestään virheasennossa.Sain pennun purennasta kuvat ja sanoin,että kulmurien asento näyttää oikein hyvältä, mutta koska alakulmurit olivat juuri vaihtuneet, ne voivat hetken aikaa olla lähellä ientä. Kun sitten näin kasvatin junnuna näyttelyssä, koiralla oli täydellinen purenta.Tämä on vaan yksi esimerkki aivan virheellisestä neuvosta, jonka eläinlääkäri on antanut, muilla kasvattajilla on vastaavia tapauksia, samoin minulla. Onko niin,että Suomessa on liikaa yksityisiä eläinlääkäriasemia ja asiakkaista ikäänkuin kilpaillaan ja voidaan jopa keksiä ihan virheellisiä tai tarpeettomia hoitotoimenpiteitä, jotka tosin ovat hintalapultaan kalliita, jos ne toteutetaan?
Monasti hoitoinnokkuutta voi lisätä, jos koiralla on vakuutus, joka kattaa hoitoa.

Tämä on ilmiö, jota kennelliiton pitäisi myös selvittää ja uskon, että vakuutuslaitosten kannattaisi olla myös hereillä.


Kuvassa Pomo liki 10 vuotta,ei ole ollut koskaan kipeä, eläinlääkärillä ainoastaan rokotusten ja hammaskiven poiston takia ja Kulta liki 12 vuotta,yli 2 vuotta sitten leikattu munasarjoista syöpäkasvainta sekä pahanlaatuista nisäkasvainta

Kirjoittaja Elina Kalinainen

Staffinkasvatusta ennen ja nykyisin

Vuodet vierii ja kaikki muuttuu. Niin myös staffien kasvatuksessa. Aloitin staffiharrastuksen 90 luvun alussa. Kotona oli skyenterrieriuros jonka kanssa kävin näyttelyissä. Turkkirodun tilalle piti löytyä toinen, yhtä kiva rotu ja niinpä kotiin tuli ensimmäinen staffiuros, Stormvindens Lycko Per, Keni. Kenin kanssa käytiin myös näyttelyissä ja siellä tietenkin tutustuin Owelan staffeihin, joihin ihastuin. Tuohon aikaan Owelan staffit olivat todella ylivoimaisia, ulkonäkö, luonteet ja tietenkin musta väri ja niinpä kantanarttuni olikin luonnollisesti Owelan Undine, Ana. Ei ollut tarkoitus aloittaa kasvatusta, mutta kävi hassusti. Anan juoksu oli jo ohi, 19. juoksupäivä. Minkäänlaista kiinnostusta ei Keni enää osoittanut ja koirat köllötteli mökillä auringossa, mutta hitsi, poistuin hetkeksi pihalta ja mites kävikään, Keni poika näki tilaisuuden tulleen ja suorastaan raiskasi Anan mökin porstuassa nurkkaan ahdistettuna. 5 pentua oli, mutta synnytys ei onnistunut ja silloinen eläinlääkäri ei vissiin osannut tehdä keisarinleikkausta, vaan repi voimalla pennut ulos ja suorastaan tappoi pennut. Anan kasvattaja lohduttikin, että onneksi Ana selvisi hengissä tuosta repimisestä. Se siitä pentueesta. Astutimme Anan uudelleen Kenillä ja vasta 19. juoksupäivä. Siitä pentueesta jäi kotiin ensimmäinen oma kasvatti, Magicpower´s Wigwambam, Vamppi. Kasvatus alkoi ja noin 20 vuoden aikana yhteistyö muiden kasvattajien kanssa toimi niin Suomessa kuin hyvin monissa muissa maissa.

Kyselin vanhemmilta kasvattajilta hyvin paljon ennenkuin oma tieto ja ymmärrys kehittyi. Kriittisiä valintoja jalostuskoirien suhteen, myös tuonneissa, ja eniten omissa nartuissa. Jälki näkyi. Hyvin paljon hienoja kasvatteja, ulkonäön, luonteen ja terveydenkin suhteen. Joka kohtu ei päässyt käyttöön, vaikka oli esim sijoitusnarttu, jos nartussa oli jotain mistä en tykännyt. Paljon tuli hyviä ystäviä ympäri maailman niin kasvattien omistajissa kuin muissa kasvattajissa. Lopetin kasvatuksen ja viimeisestä pentueesta kotona köllöttelee mamman muru, Magicpower´s Hulk Hogan, "Hulkki", oikutteleva, vaativa komistus, lähiön suurin ja komein omasta mielestään. Mikä on muuttunut? Lähes järkyttyneenä seurailen staffien pentutilastoa. Hirveä määrä pentuja, hirveä määrä kennelnimettömiä pentueita, hirveä määrä yhdistelmiä, joissa vanhemmilla ei löydy edes yhtä ainoaa näyttelytulosta. Vanhempia ei kukaan muu kasvattaja ole edes nähnyt, tuontiuroksia, joilla saattaa olla lukematon määrä pentueita. Tuntuukin, että tuodaan uros ja tahkotaan sillä pentuja niin kauan kun spermaa riittää. Melko paljon näkyy pentueita myös kennelnimellisillä kasvattajilla. Joka kohtu käyttöön kun kerran kysyntää riittää ja kauppa käy.

Huolestuneena olen pannut merkille myös sen, että hyvin paljon on yhdistelmiä, joissa esim. molemmilla vanhemmilla silmissä sanomista, vaikkapa distiachis. Jopa yhdistelmiä joissa on sekä distiachis että RD. Geeneissähän nuo ovat, ja onko niin että tulevaisuudessa omistajat kamppailee esim. karvasilmäisten tai muuten silmäsairaiden staffien kanssa, sillä tuplaamalla se varmasti lisääntyy.
Paljon näkyy jalostustietojärjestelmässä myös hyvin nuorena kuolleita staffeja. Harvalla valitettavasti on kerrottu syytä. Onko se luonnevika, vai jokin vakava sairaus? Sitä ei kerrota, vaan ehkä tehdään lisää pentuja samoilla linjoilla. Kovin on huoletonta touhua. En koskaan hyväksynyt sitä että esim lonkkakirjaimen, yhden nivelen tuloksen takia pitää jättää muuten hyviä koiria käyttämättä kun nuo tulokset muuttui aina lähettävän hyvin kokeneen lääkärin lausunnosta huonommaksi kennelliitossa. Sain esim. D lonkkaisesta A sta D hen ja vuosia kapinoinkin ettei se pitäisi olla mahdollista jos kerta kirjain periytyy niin voimakkaasti. Yhtään kasvattiani ei ole mennyt monttuun lonkkakirjaimen takia, vaan hyvin moni elänyt todella vanhaksi, jopa 17 vuotiaaksi. Kovin on surullinen tulevaisuus rakkaalla rodullamme jos tahti jatkuu nykyisen kaltaisena tehtailuna.

Elina Kalinainen
Magicpower´s staffit


Vuolasvirta palkitun kennel Magicpower 's kasvattaja Elina Kalinainen
sekä kasvatit:
Magicpower's Royal Mail "Maxi " kunnioitettavat 17 vuotta,
Magicpower's Hulk Hogan "Hulkki" 8 vuotta

Scarface uutiset 2023/ syksy

Näyttelykesä on lopuillaan. En ole kovin vaikuttunut jo yli vuoden voimassa olleista koiranäyttelysäännöistä, jotka mahdollistavat juniori- ja veteraanivaliot samoin junnujen ja vetskujen omat cacibit.

Junioriluokissa on enemmän osallistujia kuin ennen, mutta aina junioriluokan voittanut ei kenties ole SA:n arvoinen, mutta tuomareista on tullut avokätisempiä ja SA annetaan junnuluokan voittajalle helpommin kuin ennen. Toisaalta avoimen luokan koirien on ehkä vähän vaikeampi saada Sa: ta ,vaikka useimmissa roduissa yli 2 -vuotiaat koirat ovat aikuisia ja kehittyneet niin, että ovat SA:n arvoisia; staffitkin ovat huippukunnossaan 3-5 - vuotiaina, jos staffi on jo juniorina valmis, voi kehittyä liian massavaksi, kun on yli 3- vuotias.

Olisi ehkä ollut Kennelliitolta fiksumpaa, että olisi erinään junnusertit ja aikuisten sertit ja sertin saisi aina kehän kaunein staffi; uros tai narttu. Toivottavasti kennelliitossa pohditaan kehien nykymenoa ja tehdään uudistuksia tulevaisuudessakin.

Scarface staffeista Scarface Big Storm " Bobby" ja Scarface Eastern Blue Lily" Coco" valioituivat kesän aikaan kolmella Suomen sertillä, onnea perheille.
Fi ja DK mva Kolmenässän National Treasure "Nasta" voitti erikoisnäyttelyn jo toistamiseen kasvattajatuomarilla. Kolmenässän National Treasure on Sari Laikion kasvatti, Kolmenässän Madison Avenuen poika ja isä on Miraristaffin Lonesome Rider, vanhemmilla on vino pino titteleitä ja Nastan handlerina on ollut Sanne Välinen, Nasta on sijoitettu Sarin ja Teron luo ja olen omistaja. Huomattakoon, että Nasta on jo 3- vuotias. Uros on saanut upeat geenit ja luonteen ja uskon, että näyttelykuntoa kestää vielä useamman vuoden. Tosin omistajalle näyttelyttäminen on melko kallista mm. näyttely- ja handlermaksut sekä esim. koiran lennot ja sijoitusperheelle koiran tuominen loistokunnossa näyttelypaikalle, majoitukset ja matkat. Mutta toki harrastuksista aina maksetaan.

Minun on vaikea ymmärtää sitä, että edelleen muutamat kasvattajat boikotoivat erikoisnäyttelyä ja terrieriä. Kyllä pitäisi sen verran arvostaa yhdistystä ja näyttelyn järjestäjiä, että ilmoittaa koiriaan kisaan eikä keksiä joitain valittuja selityksiä sille, miksei erkkariin osallistuta. Hyi häpeä! Ensi vuonna erikoisnäyttely on 13.7.2024, toivomukseni on, että näyttelypaikka olisi joku muu kuin Vermon ravirata ja että saisimme englantilaiset rodun kasvattajatuomarit kehiin! Näyttelypaikkana paluu Ypäjän koulun kentällä voisi olla yksi hyvä vaihtoehto tai Tuomarinkartano, jonkun muun rotujärjestön kanssa kimpassa.

Nastan ja Hildan pennut ovat junnuja 22.8 ja pentunäyttelyistä on haettu kokemusta juniorikehiin. Scarface kenneliin on ehkä ensi vuonna tulossa pennut ja myös juhlistetaan Scarface kennelin 30- vuotista taivalta, juhlimaan kutsutaan entiset ja nykyiset Scarface staffien omistajat.

Marjaana Koskinen


Kirjoittaja Tiina Simonen

Staffinkasvattajan muisteluita/testamentti ja katse tulevaan

Meidän tarina staffien parissa alkoi jo -80 luvulla, joka oli hyvin erilaista aikaa mitä nykyinen tietokone/somemaailma koiraharrastuksessa ja staffien yleisyydessä ja tunnettavuudessa. Äitini Tarja luki koiramme lehden artikkelin rodusta ja kiinostui hyvänä vaihtoehtona englanninbulldogille, jota oltiin hieman kaavailtu isompien boksereiden kavereiksi. Pieni musta staffityttö Bellu sitten saapui kuin saapuikin yksi kaunis kesäpäivä pirajahampaineen kotiimme ja hurmasi pippurisella ja itsevarmalla olemuksellaan kaikki ja rakkaus staffeihin alkoi siitä. Siinä vaiheessa äitini oli jo aloitellut kasvatusta boksereiden kanssa, joka jatkui staffeilla, kantanarttuna Bellu.

Hyvin sisäsyntyistä ja itsenäistä on ollut meidän polkumme ryhtyä kasvattajiksi ja koiraharrastajiksi, sillä ympärillämme ei ollut kasvattajia, jotka olisivat esim. näyttelyihin ohjanneet ja ei tosiaan ollut tietoa pursuavaa somea siihen maailmanaikaan. Minun ollessa vasta lapsi suuntasimme ensimmäisen bokserimme kanssa ensimmäiseen näyttelyyn, joka oli tietenkin ei enempää eikä vähempää kuin voittajanäyttely messukeskuksessa. Kauheasti en niistä ajoista muista, mutta muistan semmoisen yksityiskohdan että minulla oli eväinä lohileipiä, joista joku miesharrastaja kehaisi että ompa tytöllä komiat eväät :D. Meidän urosbokserimme oli pieni nartunkokoinen, joten kasvattaja hieraisi silmiään kun näki että sieltä ne ryykää näyttelyyn ;). Tarja tutki alusta asti paljon kirjallisuutta, vanhoja näyttelyluetteloita ja ja muuta tietoa ja meillä on ollut suuri kiinostus laajemminkin seurata koirarotuja mm. näyttelyissä ja muissa harrasteissa kuin vain omia kasvattamiamme rotuja joita ollut bokserin ja staffien lisäksi ranskikset. Siitä ehkä juontuu että meille koiran tasapainoinen rakenne on ollut aina tärkeä rodusta riippumatta ja sitä koirasta ensimmäisenä katsoo mm. hyvät kulmaukset ovat meistä tärkeät.

Ensimmäinen staffipentueemme syntyi 1987, vuodet vieri ja staffipentueita syntyi hiljalleen, hyvin opettavaista aikaa. Menestystäkin tuli kivasti kehissä ja koiria esille saatiin, että vuonna 2000 Fi-nell´s staffikasvatuksesta myönnettiin kennelliiton Vuolasvirtapalkinto ansioituneesta kasvatustyöstä. Olisi aiemminkin olleet pisteet kasassa, mutta koska ei ollut vielä koiranettiä eikä tieto ollut tavoittanut meitä yhden kasvatin sertistä, niin anominen jäi myöhemmälle. Tästä voimme todeta että kyllä nykyajan sähköiset systeemit ovat mainiot.

Monasti mm. nettifoorumeilta saa lukea kuinka kaikki oli ennen paremmin ja kirjoituksista saa kuvan että staffit ovat aivan sairaita melkein kaikki. Taivun olemaan eri mieltä liki 40 v rodun parissa viettäneenä. Tyypistä; myös ennen oli isoja raskaita ja kevyempiä staffeja sekä lyhytkuonoisia ja pidempikuonoisia. Ja koiran ei pidä olla puikulapäinen hyvin pitkänokkainen vailla otsapengertä hengittääkseen hyvin, kyllä hengitys kulkee hyvin vailla rohinoita ihan rotumääritelmän mukaisen muotoisellä päällä varustetulla staffillakin. Ja kun koiramäärät ovat paljon suurempia nykyään, niin toki eri sairauksiakin ilmaantuu enemmän. Mutta ei pidä unohtaa että moni staffi saa elää sinne noin 12-15 vuotiaiksi ilman suurempia murheita elämän aikana. Paljon alhaisempi on keski-ikä esim. toisessa aiemmin kasvattamassamme rodussa ranskiksissa. Yhteen lisääntyneeseen murheeseen neuvon tässä suhtautumaan vakavasti, nimittäin hengitykseen, se on hyvin perustavaalaatua oleva juttu koiran olemisessa. Mm. liian pitkästä pehmytkitalaesta johtuva krohiseva hengitys ei ole enää mikään harvinaisuus staffeissa, kuulee hyvin kehien laidoilla ja jopa leikkauksiin on jouduttu staffien kanssa turvautumaan. Esim. meillä lupaava nuori tuontiuros jouduttiin huonon hengityksen vuoksi nuorena operoimaan. Koira voi nyt hyvin ja elää onnellista kotikoiran elämää. Ja olen kuullut muitakin tapauksia joissa jopa leikkaushoitoon jouduttu turvautumaan.

Kauan olemme jaksaneet merta soutaa, taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa kasvattajat jotka ovat staffeja kasvattaneet näin monella vuosikymmenellä ja niin että kasvatus on ns. tavoitteellista ollut koko ajan, että kasvatteja opastetaan ja tuodaan esille näyttelyihin ym. harrasteisiin ja ohjataan terveystutkimaan laajasti muutenkin kuin jalostusyksilöitä. Nyt on aika jättää staffienkasvatus taakse. Tarja on hiljattain muuttanut omakotitalo-olosuhteista kerrostaloon ja ikääkin on kertynyt. On aika jättää viestikapula muille. Viimeisen staffipentueemme narttupentu Fi-nell´s Lakeuden Jalokivi on kasvamassa Koivukankaan Heidin Tarjan edesmenneeltä avopuolisolta Timo Jalolta periytyneessä Noble Ally kennelissä isovanhempiensa Paavon ja Sylvin laumassa. Toivomme Heidille paljon onnea tulevaisuuteen!

Minun luonani Fi-nell´s kasvatus jatkuu uuden rodun parissa. Staffia ei omassa taloudessa ole ollut enää n. 15 vuoteen. Ranskikset olivat tässä välissä sydämeni valloittaneet omina koirina, tulin kuitenkin pohdinnassa tulokseen että ranskista en tule enää ottamaan vaikka hyvin terveitäkin on omissa ranskiksissa ja kasvateissa ollut, niin liikaa terveydellistä riskiä rodussa. Kunnia niille jotka rodun parissa jatkavat ja koittavat saada asioita paremmalle tolalle. Viimeisin ranskikseni Taika sai elää tervettä elämää vanhusikäiseksi, oli A lonkkainen, varsin vähän nikamamuutoksia selässä ranskikseksi ja hengitti vaivottomasti. Eli toivoa on terveistäkin ranskiksista. Sen ollessa jo vanha otin kasvamaan kaveriksi tämän uuden rodun edustajan tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran Sointun Blackien Love Story. Muutaman vuoden tutkailin eri rotuja, kriteereinä mm. pienehkö koko, lyhyt karva ja liioittelematon ulkomuoto. Tutkailun alkupäässä oli pihis ja siihen suurin kiinostus palasi muutamien muiden rotujen tutkimisen jälkeen. 2 vuotta sitten menin pihisten erikoisnäyttelyyn katselemaan ja siellä olikin liki 100 ilmoitettua koiraa. Bongasin sieltä kasvattajan, jonka kolmen polven narttuihin ihastuin, jotka ovat Sointun isoäiti, äiti ja puolisisko. Aivan täydellinen paketti on ollut, enkä yhtään ihmettele että juuri pihis on valikoitunut vaihtoehtoroduksi sekä ranskis että cavalier roturisteytysprojekteihin. Pihis on juuri sitä mitä hain luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan ja bonuksena toki tiedossa ollut hiiri/rottavainu, millä ominaisuudella ei niin kaupunkiolosuhteissa ole käyttöä, Sointu saa tyytyä takapihalla hyönteisten metsästykseen :D.

Mitä jää käteen staffinkasvatuksesta? Hyvin paljon ihmistuntemusta, koiratuntemusta; koirankäsittely-ja esittämistaitoa, ihania muistoja lukuisista näyttelyreissuista. Elinikäisiä ystäviä. Onnea ja suruakin erilailla sujuneista synnytyksistä ja pentueista. Ja voi vain todeta että paitsi että koirista tulee perheenjäseniämme, niin koiranottaminen voi muuttaa myös koko elämän suuntaa. Esim. tämän sivuston haltijan Marjaanan otettua ensimmäisen koiransa Fidon meiltä, tuli minun elämääni kunnallispolitiikka ja työtoveruus moneksi vuodeksi ja ehkäpä näistä kokemuksista ammentaneena olen hakeutunut mieluisaan työhön kaupungintalolle töihin. Ja toisena esimerkkinä Noble Ally kasvattaja Heidin otti myös ensimmäisen staffinsa meiltä ja siitä jonkin ajan päästä vaihtoi alaa ja tuli silloiseen työpaikkaani työkaverikseni noin neljäksi vuodeksi ja on edelleen samalla alalla.

Odotan innolla tulevaisuutta pihismaailmassa ja kosketuksissa staffeihinkin tulemme edelleen olemaan, nähdään erkkarissa!

Tiina Simonen Fi-nell´s & pihis Sointu



Kirjoittaja Sanne Välinen

Näin näyttelykauden startattua haluaisin tuoda esille muutaman asian koskien koiranäyttelyyn pukeutumista sekä staffin esittämistä. Tarkoituksenani ei ole tuoda asioita esiin moittiakseni muita, vaan pikemminkin antaakseni neuvoja ja vinkkejä esim. ensikertalaisille.

Aloitetaan pukeutumisesta. Koiranäyttelysäännöissä ei erikseen ole kohtaa, jossa määriteltäisiin sen tarkemmin esittelijän vaatetuksesta, mutta olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. Koiranäyttelyyn voi ja saa pukeutua mukaviin vaatteisiin, joissa itsellä on hyvä olla. Mielestäni hyvä ns. nyrkkisääntö on, että pukeudu näyttelyyn kuten pukeutuisit työhaastatteluun. Esimerkiksi urheiluvaatteet, jumppatrikoot, verkkarit, hupparit ym. eivät ole koiranäyttelyyn  tarkoitettuja vaatteita. Myöskään liian avonaiset tai lyhyet vaatteet eivät ole soveliaita. Värimaailma sekä vaatetuksen kuviot olisi hyvä katsoa niin, että koira erottuu hyvin esittäjästään. Itse tatuoituna esittelijänä en myöskään halua, että tatuointini näkyvät kehässä, joten pyrin aina peittämään ne, mutta tämä on jokaisen oma valinta. On myös kirjoittamaton sääntö siitä, että mikäli tuomari ja esittelijä käyttää puvuntakkia/jakkua on se hyvä pitää päällä niin kauan, kuin tuomarillakin on.

Hyvä vinkki tarkistaa vaatetuksen sopivuus kehään on esimerkiksi tehdä peilin edessä asentoja, joita tulet koiranäyttelyssä tekemään ja katsoa siten, ettei paljasta pintaa ja kriittisiä kohtia näkyisi. Myöskään tummalla koiralla ei kannata käyttää kokonaan tummaa vaatetusta, sillä koira ei erotu kunnolla esittelijästään.

Kengät kannattaa valita niin, että ne eivät purista tai irtoa jalasta liikkumisen aikana. Korolliset kengät, crocsit ja avonaiset sandaalit on syytä jättää kotiin jo ulkonäön ja mukavuuden takia. Osa tuomareista rakastaa liikuttaa koiria monta kierrosta ympäri ja korollisissa tai köykäisissä kengissä juoksevalle esittelijälle tämä ei varmastikaan ole mukavaa.

Asusteita saa kehässä käyttää, mutta siinäkin olisi hyvä muistaa, ettei koruja tule käyttää liikaa, eikä esim. roikkuvia koruja tai kaulaliinoja ole järkevää pukea, sillä ne ovat vain tiellä. Myöskään aurinkolaseja ei ole suotavaa käyttää kehässä, mikäli tuomari ei itse niitä käytä.

Elikkä yhteenvetona vaatetuksesta:
- Siistit neutraalit värit, ei räikeitä printtejä/kuvioita, esittäjän asusteissa ei saa olla mainintaa kennelistä, kasvattajasta, omistajasta eikä esitettävästä koirasta.
- Ei urheiluvaatteita.
- Hyvät, siistit kengät.

Sitten muutama sana staffin esittelemisestä. Kehässä staffi saattaa olla hieman haastava, niillä on paljon energiaa ja esimerkiksi liikkuminen tuottaa usein haasteita. Staffin kanssa tulee liikkua kehässä reippaalla askeleella, jotta liikkeet pääsevät oikeuksiinsa. Osa staffeista peitsaa, jolloin oikean tahdin löytäminen on haastavaa, mutta tätä kannattaa ehdottomasti treenata esim. kuvaamalla koiran liikettä tai kokeilemalla eri kävelynopeuksia oikean tahdin löytämiseksi. Tavallinen kävelyvauhti tai juokseminen kehässä ei välttämättä tuo koiran liikkeitä esille oikealla tavalla, mutta toki on yksilöitä, joille nämä edellä mainitut tahdit ovat juuri ne oikeat.

Staffia voi kehässä liikuttaa löysällä hihnalla tai ns. ”hirttämällä” jolloin hihnaa pidetään tiukalla ja koiran annetaan kulkea edellä. Molemmat ovat sopivia tapoja, joista jokainen löytää varmasti koirallensa oikean ja sopivan tavan liikkua. Tässä haluaisin tuoda esille tuon ”hirtto” tekniikan. Koiraa ei tule pakottaa siihen, vaan se tulisi opettaa jo nuoresta asti pikkuhiljaa, jotta koira oppii itse kantamaan itsensä ryhdikkäästi, jolloin voit vain pitää hihnasta kiinni ja koira liikkuu kauniisti pää ylhäällä.

Olen huomannut, että viime aikoina ketjun esim. snake- ketjun käyttäminen on yleistynyt staffeilla. Ketjun käyttäminen on mielestäni taitolaji. Jokaiselle yksilölle se ei yksinkertaisesti sovi eikä koiraa tule pakottaa sen käyttämiseen. Valitettavan usein on käynyt niin, että staffilla on esim. lähes lähtenyt taju, kun koira kiskoo ja omistaja laittaa vastaan. Näin ei missään nimessä saa tapahtua! Mikäli haluat ketjua käyttää, on sen käyttöä harjoiteltava ja koiraa totutettava siihen ennen, kuin ketjun ottaa kehässä käyttöön.

Seisottaessa olisi hyvä muistaa, että staffi tulee esittää rintakehä tuomaria kohti. Nykyään useimmissa kehissä käytetään staffeilla myös ramppia, johon koira kannattaa totuttaa hyvissä ajoin. Rampilla koira esitetään sivuttain, jolloin tuomari käy koiran kropan ja purennan läpi ja pystyy tarvittaessa arvostelemaan koiran tuomaripöydän luota.

Mikäli olet ensikertalainen kannattaa mahdollisuuksien mukaan saapua näyttelyyn hyvissä ajoin, jotta ehdit hieman treenata koirasi kanssa ennen kehää, kysyä tarvittaessa neuvoa ja seurata kehän kulkua, jotta tiedät miten siellä toimitaan.

Toivottavasti artikkelista oli sinulle hyötyä ja nappasit mukaasi uusia vinkkejä seuraavaan näyttelyysi tai alkavaan koiranäyttelyharrastukseesi.

Mukavaa alkanutta näyttelykautta kaikille!

- Sanne Välinen, staffi handleri


SCARFACE UUTISET TALVI 2023

Eläinten hyvinvointilaki mitä ilmeisemmin ehditään päättää vielä nykyisen eduskunnan toimesta. Lain keskiössä on koirankasvatus ja jalostusrajoitusten laatiminen. Hämmästyttävää! Eikö Suomessa ole eläinsuojelullisesti merkittävämpiä asioita, minusta on. Olisin ymmärtänyt
esimerkiksi turkistarhauksen kieltämisen. Samalla olisi lopettettu epäinhimillinen turkiseläinten tarhaus ja elinkeino, joka ei kauheasti työllistä eikä vaikuta kansantalouteen ja perustuu vielä ihmisten turhamaisuuteen turkkisvaatteiden kautta. Mutta keskustalainen maa-ja metsätalousministeri Antti Kurvinen on pitänyt kynsin ja hampain kiinni turkistarhauksesta sekä vaatinut suurempaa susien kannanhoidollista metsästystä. Antti Kurvinen omistaa myös Saga Fursin osakkeita, joten on ymmärrettävää, että hän edistää ja tukee turkistarhausta, koska hänellä on taloudellinen intressi. Saga Furs on turkisten huutokauppakamari.

Ja mitä on tehnyt kennelliitto, vaatinut koirien tunnistusmerkintärekisteriä ja saanut koirarekisterin. Tosin kennelliitto ensin luuli saavansa rekisterin ylläpidon itselleen ja uuden busineksen samalla, mutta kuinka kävikään? Ruokaviraston koirarekisterin ylläpitäjänä ei ole kennelliitto ja nyt harmaita hiuksia aiheuttaa se, että kaikki koirat pitää mikrosiruttaa ja rekisteröidä, veteraanit mukaan lukien. Tosin rekisteröintimaksu ei ole suuri, mutta kaikkien Suomen koirien siruttaminen voi olla haaste pienessä ajassa enkä oikein ymmärrä, mitä tällä nyt tavoitellaan? Toki eläinlääkärit ja eläinklinikat hyötyvät taloudellisesti, että sirutetaan, mutta on aika ainutlaatuista, että laki tulee taannehtivasti voimaan. En usko,että koirarekisterin avulla saadaan pentutehtailua kuriin, höpön höpö...Ei se näin onnistu! Jos et ilmoita koiraasi koirarekisteriin, siitä ei ole seuraamuksia eli se siitä.

Kennelliitto onnistui nostamaan tikun nokkaan koirankasvatuksen ja kennelliiton ”lonkkaindeksien äiti” Katariina Mäki on sielunsa innolla ollut laatimassa Lukessa jalostusrajoituksia yhdessä eläinlääkärien kanssa. Ensin me kennelliiton jäsenet maksoimme Katariina Mäen palkkaa ja hän sai käyttöönsä kennelliiton tuottaman ainutlaatuisen tutkimusmateriaalin ja me kaikki, koirien omistajat ja kasvattajat, jotka olemme aktiivisesti tutkituttaneet koiriamme,olemme hänelle tuota materiaali tuottaneet sekä maksaneet eläinlääkäreille ja kennelliitolle tutkimusmaksujen ja lähetteiden muodossa. Nyt hän on päässyt Luken vierailevaksi tutkijaksi ja me veronmaksajina maksamme edelleen hänen palkkaansa. Hän on ehdottanut, että jalostukriteereitä tutkittaisiin 5 vuoden välein, jotta työt jatkuisivat eläkeikään asti Luonnonvarakeskuksessa? Mäki on ottanut koiratutkijana
maksimaalisen hyödyn itselleen ja nyt ehdottaa koirankasvatuksen rajoittamista ja tiettyjen rotujen kieltämistä ja roturisteytyksiä. Kasvattajien puolesta ei toimi yksikään taho Suomessa, ei kennelliitto eikä sukoka. Sukoka on ollut ihan hiljaa viime aikoina.

Eikä tässä kaikki. Keskiviikkona 23.2” Asian ytimessä ”ohjelmassa oli toinen osittain koiraprojekteilla itseään elättävä henkilö, yrittäjä Jenna Lehtonen. Hän mainostaa sivuillaan, että hänen tekstejään ja kuviaan voi ostaa sekä hänellä on podcast ”Koira haudattuna”, jonka rahoittaa journalistisen kulttuurin edistämissäätiö. Jenna Lehtosen kritiikissä ei ollut mitään uutta eikä edes kunnon perusteluita ja hänen kritiikkinsä kohdistui myös koiranäytteleyihin. Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja Kimmo Mustonen oli ”asian ytimessä” ja pystyi kumoamaan Jenna Lehtosen esittämät huomiot 10-0. Ja totta on, jos Suomessa luodaan liian tiukat kriteerit koirankasvatukselle ja joitakin rotuja alettaisiin kieltää, kun muualla maailmalla näin ei tehdä; lisääntyisivät tuonnit ja rekisteröimättömät pentueet. Eikä muualla juuri tutkita koirien terveyttä eikä sekarotuiset koirat ole ratkaisu, niitä ei tutkita juuri lainkaan eikä niiden sairauksista tiedetä.

Kirsi Sainio esiintyi myös hyvin, ehkä vähän liikaa tiedenaisena, koska suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä geenisanastoa. Ohjelman toimittaja Jaakko Loikkanen ”floppasi”, hän ei tienyt tuon taivaallista aiheesta, mistä teki ohjelmaa. Mikä mahtaisi yhdistää Katariina Mäkeä ja Jenna Lehtosta? Joku voisi vastata, että molemmat ovat hyvin asenteellisia sekä saavat palkkaansa ”koiraprojekteista”eikä kumpikaan ole kasvattanut ensimmäistäkään pentuetta.

Scarface uutiset syys-/joulukuu 2022

Hilda on astutettu Nastalla ja jos kaikki menee
suunnitelmien mukaan, pennut syntyvät viikolla 47.
Olen usein ihmetellyt joidenkin staffinkasvattajien
kiirettä tehdä pentueita liukuhihnalla ja ihmettelen
edelleen, tosin uusi eläintenhyvinvointilaki asetuksineen
tulee jonkun verran vaikuttamaan siihen, millaisia siitosyksilöitä käytetään. Siitosyksilöt kannattaa tutkia mielummin laajemmin kuin suppeammin ja tulevaisuudessa eläinlääkärit
voivat kirjata koiran rekisteritiedostoon jalostusyksilön sairauksia, jotka vaikuttavat jalostukseen. Siksi kannattaa jto:ta päivittäessä huomioida rodun kaikki yleisimmät sairaudet
ja jto voi toimia tärkeänä informaatiokirjasena.

Kun pentujen määrää lisätään ilman sen suurempia laatuvaatimuksia esim. vuoden 2021 ja 2022 käytetyimmät staffiurokset ovat täysin tuntemattomia, ei näyttely- eikä koetuloksia ja toisella vain pevisa tutkittu; ei mitään ylimääräistä, ei kyynäriä eikä polvia. Vuoden 2022 TOP
1. staffiurosta on käytetty vuoden aikana 6 kertaa: syyskuussa ja joulukuussa viime vuonna, maalis-, touko-, kesä-ja elokuussa tänä vuonna eikä ensimmäistäkään jälkeläistä ole
tutkittu.Toki ei ole ehdittykään kovasti jälkeläisiä tutkia, koska viime vuoden syyskuussa syntyneet pennut ovat vasta reilun vuoden ikäisiä, muut alle vuoden.

Englannissa rekisteröitiin esim. vuonna 2019 832 pentuetta ja eniten siitokseen käytetty uros oli CH Cazomic Crime Fighter, jolla oli 9 pentuetta 40 pentua ja toisena CH Elitebulls
Challanger 6 pentuetta 23 pentua, Suomessa täysin tuntemattomat siitosmatadorit yltivät samaan. Toki on todettava, että Englannissa varsinainen siitosmatadori oli tittelitön ja tuntematon Blue Regiment 42 pentueella 228 pennulla vuonna 2019. Terveyden kannalta
suureksi ongelmaksi Englannissa muodostuu se, että esim. Blue Regimentiä on annettu nartuille, joilla ei ole lainkaan tulosta geenitesteistä:L2hga/HC, tällaisia pentueita on 21 edellä mainituista.

Koska L2hga HC geenitestin voi tehdä poskipuikolla ja kasvattaja voi tehdä sen ulkomailla itse koirastaan ja lähettää tutkimuslaitokseen. Koiran tulos ei välttämättä ole oikea ...
Suosittelisin, varsinkin tuontikoirien kohdalla, geenitestaamaan uudelleen. Erikoisnäyttelyssä on järjestetty vuosittain geenitestaus niin kuin tänä vuonnakin, kiitos eläinlääkäri Mari
Ruuhoselle näytteenotosta ja aktiivisuudesta.

Koiramme -lehdessä 10/22 kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ehdottaa keskustelua siitä, että luovuttaisiin kirjallisista laatuarvosteluista ja jätettäisiin laatuarvostelu normaaleihin tai vain erikoisnäyttelyihin. Olen jyrkästi eri mieltä Harri Lehkosen kanssa, että näyttelyissä käytäisiin vain sijoitusten takia tai ainoastaan kisattaisiin. Suomessa koiranäyttelyt ovat arvokkaita juuri sen tähden, että saa laatuarvostelun, jolla arvioidaan koiran tasoa suhteessa rotumääritelmään. Kasvattajalle ja koiran omistajalle on tärkeää tietoa, millaisia laatuarvosteluja koirat saavat. Toki tuomarien koulutukseen voisi aina panostaa enemmän ja siihen, että tuntisivat arvosteltavan rodun rotumääritelmän paremmin.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että Lehkonen hakee vain säästöjä ja tehokkuutta: ei tarvittaisi enää kirjoittavia kehäsihteereitä ja yksi tuomari voisi arvostella suuremman joukon
koiria;näin ollen tarvittaisiin vähemmän tuomareita näyttelyihin. Kyllä Suomessa näyttelymaksut ovat sen verran korkeat, että laatuarvostelu voidaan antaa tulevaisuudessakin. Kun on tullut junnu- ja veteraanivaliot, näyttelyihin osallistutaan entistä
enemmän, ei ole tarvetta säästää. Espanjan koiranäyttelyissä ei saa laatuarvosteluja eikä ole kovin mukavaa, ettei tiedä miksi koira sijoitetaan, millä perusteella sijoitetaan ja kehä on ohi alta aikayksikön.

Haluan onnitella Cordial Rascal kennelin kasvattajia Harri ja Taina Hirvosta, he saavat pokata Vuolasvirta-palkinnon Messarissa


Scarface uutiset kesä 2022

Kiitos staffiyhdistyksen hallitukselle, erikoisnäyttelyn näyttelytoimikunnalle ja kaikille talkoolaisille; hieno näyttely, mukava päivä staffien ja staffikansan parissa ja mikä parasta englantilaiset pitkänlinjan kasvattajatuomarit tuomaroimassa. Scarface staffeja kehissä näkyi 9 kappaletta ja kaksi kennelin omistamaa sijoitusurosta.

Jo etukäteen tiesin,että Nasta tulee olemaan Barbara Ann Beaufoyn mieleen, kun luin vanhoja Annualeja ja näyttelyarvosteluja, miten hän oli tuomaroinnut Englannissa ja toki hän on kasvanut ja varttunut staffien kanssa. Wyrefare kenneli on myös hyvin menestynyt Englannissa ja Barbara Ann on arvostellut staffeja jo yli 10 vuotta. Hän on mieltynyt enemmän mustiin ja brindleihin staffeihin kuin punaisiin samoin Karl Karlsson Jewelstaff kennelistä, hän myös kasvattaa staffeja, mutta ei ole arvostellut vielä kovin montaa vuotta. Erikoisnäyttelyssä oli noin 200 staffia, Suomen staffikanta hyvin edustettuna. Muttei voinut välttyä ajatukselta, että jotkut kennelit selvästi boikotoivat erikoisnäyttelyä? Miksi näin? Eikö olisi reilua tukea erikoisnäyttelyn kautta yhdistystä? Toki voi olla haasteellista voittaa erikoisnäyttelyä, kun yli 200 staffia kilpailee, mutta eikö ole mukava saada rodun kotimaan tuomarilta ja vielä kasvattajatuomarilta kirjallinen arvostelu kasvatista tai omasta staffista. Toki tuomarivalinnoissa voisi kiinnittää huomiota siihen, että tuomarit palkitsevat staffeja ilman värisidonnaisuutta.

Kennelliitto voisi miettiä myös rotujen erikoisnäyttelyiden arvon nostamista. Erikoisnäyttelystä voisi esimerkiksi voittaa voittaja-tittelin, samaan tapaa kuin messaristakin. Erikoisnäyttelyihin yleensä osallistuu enemmän koiria kuin voittajanäyttelyyn, tämäkin argumentti puoltaisi kyseistä muutosta. Lisäsertejä on toki jaettu erkkarissa, muistaakseni yhtenä vuonna omatkin junnukasvattini näitä saivat.

Scarface kenneliin ei ole tulossa kesäpentuja, Ralli jäi tyhjäksi. Hilda astutetaan syyskuussa Nastan kanssa ja Sanna Karhunen kasvattaa pennut Suonenjoella ja pennut tulevat Scarface kennelnimelle. Pentujen kysyntä on edelleen kovaa, mutta niin on joidenkin kennelien pennuttamisvauhtikin. Maltti olis valttia kasvattamisessakin. En oikein jaksa uskoa, että kasvattien perheet tulee riittävästi informoiduksi ja tuetuiksi koko koiran eliniän, jos kasvattajalla on vuodessa yli 2 pentuetta tai pentuja reilusti yli tusinan ja jos kasvattaja-/t ovat aktiivisesti työelämässä. Aika ei kertakaikkiaan riitä. Ja narttukin pitää hoitaa hyvin pentujen kanssa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän kahdeksan viikon ajan!

Onnittelut jo etukäteen uusille Vuolasvirta-palkinnon saajille staffikasvatuksesta, omien laskelmieni mukaan kennel Röllivuoren ja Double Star*s ovat saavuttaneet kriteerit ja palkinto ojennetaan erittäin ansiokkaasta kasvatustyöstä Voittaja- näyttelyssä joulukuussa kakkukahvien kera. Vuonna 2001 kahvittelimme yhdessä Sari Laikion kennel Kolmenässän kanssa. Aika moni Vuolasvirta-palkinnon saaneista staffikasvattajista kasvattaa edelleen aktiivisesti: Jaramillos, Tuire Okkola Rennam kennelnimellä, Stormvindens, Owelan, Fi-nell*s, Scarface, Kolmenässän, No Comments ja Kytökarun ja Magicpower*s kenneleissä on ollut pennut jokunen vuosi sitten, mutta toki Vuolasvirta-palkinnon saajia on suhteessa vähän, kun staffikasvattajia on tällä hetkellä 104.


Scarface uutiset talvi/kevät 2022

Staffin pentujen kysyntä on kovaa eikä innokkuus rotuun näytä hiipuvan. Ei voi kun hämmästellä sitä tahtia ja vauhtia, jolla joissakin staffikenneleissä tehdään pentuja. Pentuja ei ole edes luovutettu, kun on jo uudet pennut tulossa tai ainakin uusi astutussuunnitelma odottamassa ja kaikille nartuille tehdään pennut. Toki jokainen kasvattaja toimii, miten toimii; mutta, mutta … Kun iskee vauhtisokeus, voi olla, että kaikki perheet eivät olekaan soveliaita staffikodeiksi ja kun tulee ongelmia, kaikki staffikasvattajat kärsivät ja kaikki staffit leimataan. Eikä ihan ensimmäiseksi kannata myydä kokemattomalle perheelle kahta staffiurosta pienellä ikäerolla samaan perheeseen.

Kun somessa vertaillaan kenneleitä ja arvioidaan kennelien meriittiä kasvattajina, ovat perustelut aika ontuvia. Yhden mielestä paras kasvattaja on heittämällä se, joka ei vaadi kasvatteja koiranäyttelyihin eikä edes jalostustarkastuksiin ja myy kotikoiria. Mitenköhän staffin ulkomuotoa rotumääritelmään arvioidaan, jossei käydä koiranäyttelyissä eikä edes jalostustarkastuksissa? Miksi ylipäätään kasvatetaan rotukoiria, jos rotumääritelmillä ei ole mitään arvoa. Sekarotuiset koirat ovat hinnaltaan halvempia, kannattaisi ehkä siirtyä niihin eikä maksaa staffista vähintään vakuutusarvon verran eli 1600 euroa pennusta. Toki kennelliiton pentulistalla on näkynyt staffinpentuja, joita on myyty 2200 eurolla, vaikka vanhempia ei ole tutkittu kuin lonkistaan ja silmistään eikä koiranäyttelyistä ole lainkaan tulosta eikä esim. luonnetestistä. Ja koska pentue on kennelliiton virallisilla sivuilla; pentulistalla myynnissä, suuren yleisön mielestä tällainen pentue on paras mahdollinen, kun se on luotettavan kennelliiton pentulistalla eikä osata nähdä, että esim. rotujärjestön puolto pentueesta puuttuu. Koiranäyttelyt mittaavat myös staffien luonnetta: mm. arkuus, pelokkuus ja aggressiivisuus näkyy koiranäyttelyissä. Samoin staffien terveys näkyy esimerkiksi liian lyhyt kuono, hengitysvaikeudet, iho-ongelmat, allergiat, purentaviat, rakenteeseen ja liikkumiseen liittyvät ongelmat.

Millä perusteella tämä ”heittämällä” paras kasvattaja sitten voisi perustella paremmuuttaan? Jos kasvatit eivät käy koiranäyttelyissä, jalostustarkastuksissa eikä luonnetesteissä eikä muissa kokeissa. Millä perusteella kasvattaja arvioi kasvattiensa luonnetta, ulkomuotoa ja terveyttä ? Mitä ilmeisemmin arviointi perustuu vain ja ainoastaan kasvattajan subjektiiviseen näkymykseen ja omaan kehuun, ei mihinkään mittareihin. Samoin yhden kasvatin omistajan näkemys on pelkkää mutu-arviota.

Ansioituneet kasvattajat voivat saavuttaa Vuolasvirta-palkinnon menestyneestä kasvattajatyöstä. Seuraavat staffikennelit ovat saaneet Vuolasvirta-palkinnon staffin kasvatuksessa:
Jaramillos,Terttu Manner ja Tuire Okkola,
Kytökarun, Anja Virtanen,
Stormvindens,Thea Sundqvist,
Owelan, Matti Varpula,
Catastrofe* s, Stina Selen,
Fi-nell *s Tarja Kivi,
Scarface Marjaana ja Jari Koskinen,
Kolmenässän Sari Laikio,
Magicpower* s Jarmo Varjela,
No Comments Marjo Gröhn

Ja mikä huolestuttavinta, viimeisen kahdentoista vuoden aikana ei yhtään staffikenneliä ole saavuttanut Vuolasvirtapalkinnon kriteereitä, mutta pentuja on tehty ennätysmäärä aiempiin vuosiin nähden. Kun staffikenneleiden paremmuutta arvioidaan yksittäisten kasvatinomistajien näkökulmasta, varmaan on niin, että oma staffi on se rakkain ja näin se pitää ollakin.

Mutta pentua haaveilevan kannattaa vähän nähdä vaivaa ja katsoa vähän pintaa syvemmälle, kennelliiton jalostustietokanta on hyvä apuväline. Sieltä löytyy mm. kennelien pentueet,
terveystulokset, näyttely-ja koetulokset. Voi vaikka arvioida, miten paljon kennelit ovat kasvattejaan tutkituttaneet ja onko tutkittu pelkästään pevisa eli silmät ja lonkat vai onko tutkittu myös kyynärät ja polvet eli tutkittu laajemmin. Se mitä terveydestä löytyy jalostustietokannan kautta on vain osa totuutta, suurinosa sairauksista ei siellä näy. Esimerkiksi L2hga /HC geenistestien listaukset näkyvät staffiyhdistyksen sivuilta.

Ei kasvattajaan tarvitse rakastua tai olla kasvattajan paras kaveri, vaan kasvatti on tärkein. Kasvattajaan pitää pystyä luottamaan ja siihen, että kasvattaja ajattelee aina kasvatin parasta ja on neuvoissaan ja opastuksessaan ammattitaitoinen ja kokenut kasvattaja. Ja tekee pentueita vain rotumääritelmän mukaisilla terveillä ja tervepäisillä staffeilla.

Scarface uutiset marras/joulu 2021

Eläinten hyvinvointilaki on lausuntokierroksella ja kaikki kansalaiset voivat antaa lakiluonnokseen lausuntonsa. Puitelaki on tulossa voimaa vuoden 2023 alussa. Laki tulee vaikuttamaan suuresti koirankasvatukseen samoin kennelliiton kiistellyt vakiosopimukset menevät uusiksi lain myötä. Jos kennelliiton edusvalvonta olisi ollut kunnossa, olisi voitu reagoida siihen, mitä uudessa eläintenhyvinvointilaissa vaaditaan koirankauppaan ja luovutukseen liittyen ja ennakoida tulevaa puitelakia ja olisi laadittu sopimuskaavakkeet, joissa olisi lain vaatimat muutokset.

Eläinten hyvinvoinitilaissa pykälissä 41-42 säädetään pennun tai aikuisen koiran luovutustilanteessa ja siihen on tulossa pykälään liittyvä asetus. Nykyinen vakiosopimuskaavake on kuluttajasuojalain mukainen ja aiempi kauppalain, mutta uudessa eläintenhyvinvointilaissa on tehty uusi normisto, joka  huomioi paremmin eläimen tai koiran kaupan ja luovutuksen eli pykälä ei ole kuluttajasuojalain eikä kauppalain mukainen, vaan se täydentää niitä. Lähtökohtana on, että kaupanteossa ja luovutuksessa annetaan koiran mukana tiedonanto. Tiedonanto on tarkempi ja seikkaperäisempi, jos pennun tai koiran ostaja on noviisi siis ensimmäistä koiraansa ostava. Koiran tai pennun myynnin yhteydessä annettaisiin tarvittavat tiedot eläimen hoidosta, pitopaikasta ja muista eläimen hyvinvoinnin kannalta oleellisista seikoista sekä ilmoitetaan vastaanottajalle koiran sairauksista ja vahingoittumisesta.

Eläinten hyvinvointilain 40 pykälässä säädetään siitä, miten pentujen ja aikuisten koirien myyntiilmoitukset laaditaan niin netissä, somessa kuin muuallakin. Tähän pykälään tulee myös asetus. Kennelliiton pentulista samoin varmaan useimpien rotujärjestöjen pentuvälitysten kuin netissä pentujaan myyvien kasvattajien mainokset menevät uusiksi. Laissa säädetään, että pentumainoksessa pitää olla selkeästi myyjän nimi ja onko myyjä eläintenhyvinvointilain 60 pykälän mukainen ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa seura-ja harraste-eläimiä pitävä toiminnaharjoittaja. Ammattimainen kasvattaja ilmoittaa rekisteröintinumeronsa myyntiilmoituksessa. Pentujen tai aikuisten koirien kohdalla ilmoitetaan eläimen syntymäaika, ikä, pentujen kuva tai pentujen emän kuva silloin, kun mainostetaan pentuja ennen niiden syntymää, myyntipaikka, missä pennut ovat ja mistä luovutetaan, pentujen luovutusikä.
Pentujen tuontiin ulkomailta tulee myös muutoksia, lain pykälässä 39 on enemmän näistä muutoksista.

Eläinten hyvinvointilain pykälässä 25 säädetään  eläinjalostuksesta ja pykälään on tulossa myös asetus. Eläinjalostuksessa pitää pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen sekä siinä säädetään kielletystä jalostuksesta (=tuotetaan jälkeläisiä, joilla on hyvinvointihaitta). Säännöksessä tarkoitettuja hyvinvointihaittoja ovat letaalitekijät tai tiettyihin sairauksiin liittyvät tai muut hyvinvointihaitat esim.anatomisiin ääripiirteisiin tai rakenteellisiin heikkouksiin liittyvät perintötekijät. Kiellettyä olisi myös sellaisen koiran käyttäminen siitokseen, joka ei perinnöllisen ominaisuuden tai sairauden takia kykene lisääntymään luonnollisesti. Esimerkiksi eläintä, joka ei ruumiinrakenteensa takia kykene synnyttämään jälkeläisiin ilman keisarinleikkausta, ei tulisi käyttää jalostukseen. Myöskään uroksella ei saa olla sellaista perinnöllistä ominaisuutta, ettei se pysty astumaan normaalisti. Eläinlääkäreille säädettäisiin myös ilmoitusvelvollisuus koirien perinnöllisiin vikoihin j sairauksiin liittyvistä hoitotoimenpiteistä, ne listattaisiin koirien rekisteriin. Tämä laki on myös sanktioitu.

Edellä vain muutamia kohtia uudesta ja tulossa olevasta eläinten hyvinvointilaista, lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta eikä lausuntokierros tule sitä kovin paljon muuttamaan. Lausunto pitäisi olla hyvin laadittu ja perusteellinen muutettaviksi esitettyjen asioiden kohdalta eikä pelkkä kirjallinen lausunto riitä, pitää osata myös lobata. Ja vaikuttaa olisi pitänyt ennen kuin lakiluonnos annettiin, nyt ollaan jo myöhässä, tämä totean noin 17 vuoden kokemuksella lainsäätäjänä. Eläinten hyvinvointilaki vaikuttaa koirankasvatukseen totaalisesti myös kennelliiton rekisteröinti- ynnä muihin sääntöihin tulee paljon tiukennuksia, mikäli noudatetaan eläintenhyvinvointilakia ja samalla
Suomen lakia.

Scarface uutiset loppukesä 2021
Kuiva, kuuma näyttelykesä on loppumetreillä ja menestystä on tullut mukavasti. Scarface Louei ”Muttley” valioitui kolmella Suomen sertillä ollen 45. Scarface valio. Taistolla on ollut menestystä kisa kisan jälkeen ekassa näyttelyssä varaserti, tokassa serti ja VSP ja kolmannessa serti ja ROP. Urho on kerännyt kiitettävästi varasertejä samoin Misty sai ekansa ja ekaa kertaa näyttelyssä olleet Nala ja Bobby palkittiin hienosti varaserteillä ja Diva on pärjännyt tasaisesti isoissa ja pienissä näyttelyissä luokkasijoituksin, Lulu ja Nipa esiintyivät hienosti ekassa näyttelyssään ja tuontini Ramses myös vaikuttaa olevan synnynnäinen kehäkettu samoin Nasta on aloittanut näyttelyt vahvalla menestyksellä; yhteistyö koiranomistajien/handlerien ja kasvattien välillä on kiitettävää, kasvatit ovat luonteeltaan avoimia ja reippaita; iloisia hännänheiluttajia.

Kasvatit ovat aktiivisia kokeissa ja testeissä. Muttley ja Väinö suorittivat susitestin, Roxy on menossa MH- luonnekuvaukseen sekä Taco ja Hilda luonnetestiin. Muttley kävi yrittämässä luonnetestiä kuumimpana kesäpäivänä, ja testi jouduttiin kuumuuden takia lopettamaan, mutta ensi keväänä ja vähän viileämmällä kelillä kuin yli +30 C -astetta; uudestaan kokeilemaan. Palveluskoirille suunniteltu luonnetesti ei ehkä ole ihan paras mittari staffien luonnetta arvioitaessa, mutta paras apuväline mitä nyt on olemassa ja toki myös koiranäyttelyt kertovat korutonta kieltään. Pelkästään kourallisessa näyttelyitä osallistuneena ja seuranneena, on näkynyt ikävän monta staffia, jotka peruuttavat ja pelkäävät tuomaria hysteerisesti, ryömivät ja vetävät pois kehästä ja ovat selvästi arkoja jopa niin arkoja, ettei alkukehän jälkeen voida viedä kilpailuarvosteluun. Tuomarit eivät juuri arvioi luonnetta, hyvin arka ja pelokas staffi voi saada erittäin hyvän arvostelun, vaikka todellisuudessa pitäisi saada jotain ihan muuta. Ennen oli toisin:staffit eivät juurikaan olleet arkoja, hyvinkin reippaita ja äänekkäitä.

Mitä vanhemmaksi elää, sitä mielenkiintoisempiin ongelmiin törmää kasvattajana. Kun kasvattaja käyttää urosta siitokseen, jalostustietokannan kautta näkyy koiran pevisatiedot siis lonkat ja silmät sekä muut tutkimukset esim. polvi-,kyynär- ja selkätutkimus, mutta valitettavasti kennelliitto ei suostu kirjaamaan koirien/staffien geenitestejä esimerkiksi staffien kohdalla L-2-Hga ja HSF4 geenitestiä jalostustietokantaan eikä koiran sukutauluun, vaikka esimerkiksi Englannissa, Saksassa, Ranskassa ja monessa muussa maassa näin on. Onneksi Mia pitää staffien geenitestirekisteriä kiitos hänelle! Mutta rekisteri perustuu siihen,että sinne ilmoitetaan koiran tiedot omistajan tai kasvattajan taholta. Ihmetyksen aiheeni on se, että jos jollakin ihmisellä on siitosuros, jota on käytetty useamman kerran siitokseen, miten voi olla mahdollista, ettei kyseisen uroksen omistaja tajua, että hänen tehtävänään on nuo geenitestit koiralle teettää tai sitten selvittää koiran kasvattajalta, onko geenitestit kunnossa, onko koira perinnöllisesti terve. Voisin jopa epäillä, että kyseessä on tietämättömyyttä ja saamattomuutta, mikäli asiaa ei pysty hoitamaan. Kyllä jokaisen staffi-ihmisen pitäisi tajuta,että L2Hga kohdalla on kyse vakavasta sairaudesta, joka geenistestin perusteella on pystytty voittamaan ja aika hyvin tiedetään, missä linjoissa on kantajia, mutta jos on tällaista ”hälläväliä ”asennetta, ollaan taas hetken päässä tilanteessa, että putkahtaa sairaita yksilöitä maailmaan.

Suru-uutisilta ei olla vältytty: Scarface Holiday "Brutus" menehtyi 11.6, Scarface Gallant Pirate "Esko" 21.7. ja Fi mva Scarface Sunny Days "Tarmo" 16.8, otamme osaa perheiden suunnattomaan suruun, Tarmo on kolmen pentueen isänä. Suuren surunkin keskellä toivon, että perheet kirjaisivat kennelliiton jalostustietokantaan menehtyneiden kasvattien kuolinpäivän ja kuolinsyyn; myös kennelliiton ei-jäsenet voivat tehdä kirjauksen jalostustietokantaan ilman liittymistä kennelliiton jäseneksi.

Marjaana Koskinen, kennel Scarface

Scarface uutiset heinäkuu 2021
Kuuma ja kuiva kesä on jo heinäkuussa ja pennut lähteneet uusiin koteihinsa. Hilda sai pentueen toukokuussa 5 tyttöä ja yhden pojan,valitettavasti yksi narttupentu kuoli alle vuorokauden ikäisenä emän maatessa pentunsa, näin kävi ensimmäisen kerran kennelin historiassa ja pentueita on 45.
Hilda hoiti pentunsa hyvin, synnytti luonnollisesti huolimatta siitä, että isoimmat pennut olivat jopa yli 350 grammaa ja maitoa riitti. Suurimman haasteen Hildan ja pentujen hoitoon aiheutti kuumuus ja Hildan innokkuus työntää kuononsa joka paikkaan lenkillä; käärmeitä kun on piisannut täällä
saaressa kuuman kesän johdosta, mutta onneksi vältyttiin kaikelta ikävältä. Hilda pongasi myös raa'at mustikat ja päivä toisensa jälkeen lenkillä maisteli, olisiko mustikat jo kypsiä ja syötäviä, aivan ihana staffi! Hildan ja Pedron pennut ovat iloisia, avoimia ja luottavaisia, hyvät pennut,vaikka
ulkonäöltään hyvin heterogeenisiä. Selma,Lumi,Coco,Silla ja Pavel saivat innokkaat ja koirakokemusta omaavat kodit ja uskon, että osallistutaan moninaisiin harrastuksiin ja
koiranäyttelyihin.

Saimme kokea toukokuussa syntymän ihmeen ja heinäkuussa kuoleman raskauden. Jacob oli tuttavani luona hoidossa, kun meillä oli pennut ja tuli kotiin sen jälkeen. Jacobin kunto oli
romahtanut totaalisesti eikä ollut enää pidätyskykyä sekä oli kaikkea ikääntymisen mukanaan tuomaa krämppää, ainoastaan pää pelasi hyvin, ei ollut dementiaa. Jouduimme tekemään kaikista raskaimman päätöksen ja päästämään Jacobin pois luotamme. Jacob/Jajcas jack Frost sai elää hyvän
elämän, syntyi 11.7.2010 Englannissa Jajca s kenneliin Ann Marien ja Jimin luo ja Jacobin isä oli heidän oma staffinsa. Kävin kennelissä kyläilemeässä useamman kerran ja Grathit kyläilevivät meillä Ampuminmaalla ja Suomessa ja osallistuivat myös erikoisnäyttelyymme. Jacob oli pienikokoinen, mutta hyvin vahva luustoinen ja pää rotumääritelmän mukainen, iloinen ja ehkä tietyissä tilanteissa hieman liian pehmeä. Pärjäsi näyttelyissä ja jätti jälkeensä 6 pentuetta, mm. kennel
Kolmenässän ja Owelan staffeissa näkyy Jacobin tassunjälki. Jacob reissasi myös mukanamme ja kävi Espanjassa näyttelyissä ja viihtyi myös etelän lämmössä. Jacob oli perusterve kahdeksaan ikävuoteen asti, kävi vain rokotuksilla, mutta veteraani-iässä alkoi liikkumisessa olla ongelmaa.
Jacob olisi täyttänyt tänään 11.7 11 vuotta.

Vanhat staffit ovat parasta mitä vaan voi olla, Poppet täyttää marraskuussa 12 vuotta, Kulta tammikuussa 10 vuotta ja Pomo saavuttaa ensi vuonna veteraani-iän. Poppetilla on ajoittaista dementiaa ja kun vanhaa rouvaa seuraa, huomaa, ettei hän aina muista mitä piti tehdä ulkona ja vähän hämmentyy. On myös kausia, kun nukkumapaikkaa pidetään toilettina ja se on ikävää meille ihmisille ja varsinkin talvella, kun pyykkääminen on hankalampaa. Mutta kun Poppet vilauttaa
leveän staffihymynsä, mikään maailmassa ei ole niin valloittavaa, kuin vanha ja kokenut ja älykäs
staffi. Onnittelut Hannalle, hänellä on Scarface kennelin vanhin tiedossa oleva staffi kotonaan, Scarface Gallant Pirate ”Esko”,joka täytti juhannuksena 16 vuotta. Melkoinen saavutus, kun urokset yleensä menehtyvät nuorempana kuin nartut ja kun Eskoa vieläkin luullaan aina välillä pennuksi, on kyllä herralla hienot geenit ja hyvä hoito!

Koirankasvattajat erottaa toisistaan myös se, että osa kasvattajista lopettaa jo 6, 7, 8- vuotiaita koiria, viedään jonkun tekosyyn perusteella piikille, kun vanhenevista koirista ei ole hyötyä kasvatustyössä. Ikävä ilmiö ja moraaliton käyttäytymismalli. Toki silloin voidaan lopettaa vanha tai
vanhahko tai nuorempikin eläin,kun sitä ei voida enää hoitaa, se on vakavasti sairas ja kun sen pitäminen oli eläinsuojelullisesti rangaistavaa, mutta ei muutoin.

Kuuma kesä jatkuu, kannattaa huolehtia koirien viilennyksestä ja varsinkin kuumat näyttelytilanteet ovat haastavia kaikille roduille. Tarvitaan viilennysliivejä,-alustoja,kylmäkalleja, vettä, varjoa ja koiranomistajien ammattitaitoa, ettei koira saa lämpöhalvausta. Lenkkeily vain viileällä säällä ja
veteen vain silloin, kun se on puhdasta eikä ole sinilevää.


kirjoittaja: Tuire Okkola, kennel Rennam
ulkomuototuomari, Terrierijärjestön pj

Kennelliittoko kasvattajan asialla, vai onko?


Kuinka moni on jo tutustunut Kennelliiton uusiin vakiosopimuskaavakkeisiin? Niitähän jokainen rotukoiria kasvattava kasvattaja käyttää tai ainakin Kennelliitto vaatii niitä käytettävän pentuja myytäessä. Koiran pentujen kysyntä ei tunnu laantuvan koronarajoitusten jatkuessa ja myyjän markkinat on rodussa kuin rodussa. Jos haluttua rotukoiraa ei saada HETI, niin rekisteröidyn pennun tyhjän tilan perheessä korvaa helposti rekisteröimätön pentu, joka ostetaan tien päältä ja useimmiten ilman (kauppasopimus)papereita. Lain mukaisen kahdenkeskisen kaupan jälkeen myyjä työntää rahatukon housujensa takataskuun häipyen paikalta pois perävalot vilkkuen eikä puhelinnumeroonkaan saa enää yhteyttä.

Kennelliitto ei voi kyseenalaistaa eikä viranomaiset valvo näiden rekisteröimättömien pentujen terveyttä sen enempää kuin puutu niiden kauppaakaan. Miksi valvoisikaan, kun yleinen uskomus kansan keskuudessa on, että sekarotuinen on terveempi kuin rotukoira. Tätä uskomusta ylläpitävät myös ajankohtaiset ohjelmat, joissa toimittajat kertovat yleistäen kuinka sairaita rekisteröidyt koirat ovat ja kuinka koirarotuja pitää tervehdyttää roturisteytyksillä. Valitettavasti Kennelliiton edustajilta jäävät kertomatta kerta toisen jälkeen Kennelliiton kaikkia rotuja koskeva yleinen jalostusstrategia (2012-) samoin kuin monella rodulla yli kolmekymmentä vuotta voimassa olleet rotukohtaiset terveystavoitteet ja rekisteröintiä rajoittavat PEVISA-ohjelmat. Tuskinpa kasvattaja haluaa tieten tahtoen petkuttaa pennun ostajia näitä pitkän kaavan mukaan maailmaan saatettuja pentuja myydessään. Näiden Kennelliiton tiukassa syynissä syntyneiden pentujen kaupassa ja sijoituksessa Kennelliitto on vuodesta 1995 edellyttänyt jäsenistön käyttävän Kennelliiton hallituksen laatimia ja hyväksymiä vakiosopimuksia.

Nyt hallitus on, hyväksyessään 15.01.2021 yli neljä vuotta ahkeroineen vakiosopimustyöryhmän vakiosopimukset, turvannut ainakin pennunostajan oikeudet, mutta sivuuttanut kasvattajien tietotaidon hyväksyessään ne ilman kasvattajille luvattua lausuntakierrosta. Kuinka moni muistaa miten kävi edellisten vakiosopimusten, jotka hallitus hyväksyi 4.2.2016 ilman lausuntakierrosta? Puolen vuoden käytön jälkeen hallitus päätti 6.10.2016 kentältä tulleen palautteen vuoksi vetää ne pois käytöstä uudelleen valmistelua varten. Asiaa käsiteltiin ja kaavakkeista koiran kaupasta keskusteltiin sen jälkeen valtuustoseminaarissa 25.11.2016, jossa äänestettiin Borderterrierikerho ry:n valtuustoesityksestä koskien kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneen kasvattajan oikeudesta käyttää koiran kaupassa ym. sopimuksissa vapaamuotoisia sopimuksia. Valitettavasti Borderterrierikerhon esitystä kannatti 15 valtuutettua ja sen hylkäämistä esittänyt SKL:n hallituksen kanta sai 91 valtuutetun äänet. Samaisessa seminaarissa oli Kennelliiton kutsumana, kuluttajariitalautakunnan edustajana työkseen koirakauppoja ratkonut Tuula Sario. Hänen mukaansa kuluttajariitalautakunnan päätökset olevat suosituksia ja oikeuden tekemät ratkaisut sitovia päätöksiä.
 
Kuluttajariitalautakuntahan on riippumaton ja puolueeton kuluttajariita-asioita käsittelevä oikeussuojaelin, eikä lautakunnan päätös ole juridistesti sitova, ei täytäntöönpanokelpoinen eikä sillä ole tuomion oikeusvaikutuksia. Riita-asioissa lainvoimaisen ratkaisun voi antaa vain käräjäoikeus.

Sopimuslomakkeet piti valmistella uudelleen yhteistyössä eri osapuolten kanssa vuoden 2017 aikana. Seuraavaksi ilmoitettiin vuoden 1995 sopimuksien voimassaoloa jatkettavan vuoden 2018 loppuun ja sitten vuoden 2019 ja vuoden 2000 ja lopuksi vuoden 2021 loppuun.

Kennelliiton jäsenille tiedotettiin vasta 22.3.2021 uusista vakiosopimuslomakkeista, jotka oli hyväksytty hallituksen kokouksessa tammikuussa yksipuolisesti ja totaalisesti kasvattajien mielipiteet huomioimatta. Maksuttomassa kasvattajawebinaarissa 25.03.2021 äänessä oli vuoteen 2017 koirakauppoja kuluttajariitalautakunnassa ratkonut ja vuoden 2016 valtuustoseminaariin osallistunut, mutta nykyisin omalla toiminimellä yrittäjänä toimiva vakiosopimuslomaketyöryhmän jäsen, kuluttajaoikeuden juristi Tuula Sario. Kennelliiton vakiosopimuslomaketyöryhmässä ei ole ollut kutsuttuna jäsenenä nykyisin koirakaupan sopimuksien laadinnasta vastaavaa virkamiestä, joten tekijänoikeussäädöksellä suojatun Webinaarin asiasisällön oikeellisuusuutta ei ole voitu ulkopuolisten, eikä sitä ole haluttu Kennelliitonkaan toimesta tarkistuttaa Kuluttajariitalautakunnassa.

Kennelliitto ei ole koskaan osallistunut yksittäisen koirankasvattajan kauppaan eikä kantanut vastuuta koiran kaupasta syntyneisiin ristiriitoihin. Kennelliiton lakimies on aina oheistanut osapuolia joko kääntymään käräjäoikeuden tai kuluttajariitalautakunnan puoleen. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan on kuluttajariitalautakunta ratkaisukäytännöissään määritellyt koirankasvatustoiminnan ammattimaiseksi, jos kasvattajalla on ollut kolmen tai useamman kaupantekovuotta edeltävän vuoden aikana vuosittain yksi pentue tai kaupantekovuoden tai sitä edeltävän vuoden aikana vuosittain kaksi tai useampia pentueita. Tämä kuluttajariitalautakunnan oma ratkaisukäytäntö on tosin kyseenalaisesti ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa ja siitä on tehty kantelu oikeuskanslerille.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännöissä ei ole huomioitu eikä huomioida sitä, ettei harrastus- ja/tai ammattimaista koiran kasvattamista määritellä kauppalaissa eikä kuluttajasuojalaissa. Neljä vuotta uusia vakiosopimuksia työstänyt vakiosopimustyöryhmä on jättänyt huomioimatta Suomen eläinsuojelulain 24 §:n alaisen eläinsuojeluasetuksen 26 §:n määreen vakiosopimuksia laatiessaan. Asetuksen mukaan seura- ja harraste-eläinten ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa pitoa on:
- koirien, kissojen tai muiden harraste-eläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen ja/tai
-kun koirien tai kissojen omistajilla tai haltijoilla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran.
Suomen laista löytyy siis määreet harrastus- ja ammattimaisen koiran kasvatukselle.

Suomennettuna kauppalaki koskee kahdenkeskistä kauppaa ja se sopii kaupankäyntiin, kun kasvattaa vuodessa alle kuusi pentuetta. Kuluttajasuojalakia sovelletaan silloin, kun kasvattaja kasvattaa vuoden aikana vähintään kuusi pentuetta. Koiranetin kasvattajakohtaisia ”pentueita keskimäärin vuodessa” lukujen pohjalta voisi arvioida, että 75 % kasvattajista voivat myydä pentunsa noudattamalla kauppalakia ja 25 % kuluttajasuojalakia. Tarvetta on siis kahdenlaisiin mallisopimuksiin, toiset kauppalain ja toiset kuluttajasuojalain alaisille kasvattajille.

Ymmärrettävää olisi, jos Kennelliitto olisi näiden vuosien aikana halunnut tarjota kasvattajien käyttöön vapaaehtoisesti malleja vakiosopimuksista ja/tai sallinut vapaamuotoiset sopimukset, joista Borderterrierikerho teki valtuustoesityksen jo vuonna 2016. Suomessa on sopimusvapaus, jota rajoittavat mm. kuluttajansuojalaki ja verolait, mutta näistä huolimatta Kennelliitto ei voi edes yhdistyslain perusteella olla kolmantena sopijaosapuolena koiran kaupassa. Kennelliiton säännöistä ei löydy tarkkaa mainintaa siitä, että kasvattajasitoumuksen ehtona olisi tietynlaisten kauppasopimuskaavakkeiden käyttäminen eikä Kennelliitolla ole oikeutta pakottaa jäseniään käyttämään sen hallituksen hyväksymiä kaavakkeita, ei ainakaan kasvattajasitoumukseen vedoten. On myös muistettava Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 17 artikla Omistusoikeus, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä.

Kennelliitto on nykyisin koiranomistajien keskusjärjestö 1.1.2020 voimaan asuneiden sääntöjen mukaan Kennelliiton tarkoituksena on… …edistää rekisteröityjen koirien vastuullista omistamista, kasvattamista ja käyttöä.”.

Toisin oli 1800-luvun lopussa perustetun Suomen Kennelklubin 19.10.1897 voimaan astuneiden uusien sääntöjen mukaan, kun tarkoituksena oli: ”Suomen maassa herättää harrastusta puhdasrotuisen koirasiitelmän saavuttamiseksi, semmoista siitosta edistää… ja ..tämän tarkoituksena koettaa klubi saavuttaa 1:ksi julkaisemalla rotukirjaa...

Suomen Kennelliito – Finska Kennelklubben vuoden 1962 säännöissä tarkoituksena oli jatkaa purkautuneiden Suomen Kennel-Liiton ja Suomen Kennelklubi – Finska Kennelklubbenin toimintaa, edistää puhdasrotuisten kasvattamista ja käyttöä” sekä sulautumisen myötä ”Liitto on Kansainvälisen Koiranjalostusliiton (Federation Cynologique Internationalen eli FCI:n) sekä Pohjoismaiden Kennelunionin jäsen. Tarkoitustaan liitto toteuttaa pitämällä rotukirjaa ja koirarekisteriä…

Kennelliiton säännöissä toiminnan tarkoituksena 31.12.2019 asti ollut valtakunnallisena järjestönä edistää puhdasrotuisten, rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto - toimii koirien kasvattajien, harrastajien ja omistajien keskusjärjestönä ja edunvalvojana.

Kennelliitto on toiminut liki 60 vuotta aatteellisena koirankasvattajien etua ajavana yhdistyksenä kasvattaen jäsenmääräänsä kasvattajien pennunostajien liittyessä koiranomistajajäseniksi. Pelottava kehitys koirankasvattajille, joiden on jäseninä alistuttava Kennelliiton hallituksen päätöksiin saadakseen pennuilleen Suomen ainoan FCI:n hyväksymän kennelliiton rekisteritunnuksen.

Ja lopuksi samma på svenska: ”Uppfödaren betalar!”

Nauttikaa kesästä koirienne kanssa!

Ei saa linkittää eikä kopioida eikä jakaa

SCARFACE UUTISET KEVÄT 2021


Emme pääse enää lainkaan mantereelle emme edes heikoissa jäissä, kelirikko alkoi 26.2.
Olemme totaalisessa eristyksessä kelirikon loppuun, mitä ilmeisemmin viikkoa ennen vappuun tai vappuun asti. Emme pääse kauppaan, apteekkiin emmekä eläinlääkärille tai lääkärille,emme mihinkään.Täydellinen lockdown.

Onneksi sähköiset yhteydet toimivat.Olen hämmästynyt erään ison monikansallisen eläinklinikan toiminnasta. Viiden kuukauden ikäinen kasvattini, meni eläinlääkärille korvatulehduksen takia. Kun korvaa hoidettiin, samanaikaisesti eläinlääkäri neuvoi, että kasvatin alakulmurit pitäisi poistaa tai kulmurit voisi leikata lyhyemmiksi ja tulpata. Käsittämätöntä toimintaa ja opastusta, koska kasvatin alakumurit olivat lähteneet viikon ennen eläinlääkärinkäyntiä pois ja asettuneet ikään nähden oikein hyvin eli koiralle oli tulossa ihan normaali purenta. Onko niin, että rahastaa täytyy ja antaa vääriä neuvoja, jotta saadaan asiakkaita kalliiden toimenpiteiden piiriin? Jos 5 kuukauden ikäisen pennun pysyvät, juuri puhjenneet alakulmurit, jotka eivät ole kasvaneet edes täyteen mittaan, olisi poikkaistu ja tulpattu, toimepide olisi maksanut enemmän kuin koiran hinnan ja joka vuosi jouduttaisiin uusintatulppaamaan hampaat, kallista lystiä sekin ja todella turhaa, koska kasvatin hampaat olivat aivan normaali asennossa ja tulossa hyvin.Törkeää toimintaa.

Kun kyseinen pentu syntyi, jouduttiin pentujen emä keisarinleikkaamaan, koska pennut olivat isoja kooltaan, yksi pentui syntyi normaalista,muita ei saatu ulos ilman leikkausta. Samaisen ketjun eläinklinikalla eläinlääkäri teki operaation, toki olin hämmästänyt hänen kysymyksistään . Hän kysyi, onko kyseessä suunniteltu pentue vai vahinkopentue ja pitääkö pentujen jäädä henkiin vai voisiko ne ikäänkuin ”repiä ulos”. Sanoin, että kasvattajana teen vain tarkoin harkittuja yhdistelmiä ja olen itse myös keisarinleikkauksen kannalla. Leikkaus tehtiin ja kaikki pennut jäivät henkiin, maksoin noin 1300 -1400 euron laskun,omavastuuta 350 euroa. Olen kasvattanut mieheni kanssa reilut 40 pentuetta ja muutamia kesisarinleikkauksia on ollut matkalla, toki ei suuressa määrin. Narttua liikutettiin todella varovasti ja haavaa suojeltiin. Kun leikkauksesta oli mennyt viikkoa, nartun haava aukesi ja suolet tulivat ulos. Onneksi meitä oli kaksi,toinen piti nartun vatsaa koossa ja toinen ajoi venettä ja autoa ja pääsimme samaan paikkaan päivystysaikaan, jossa narttu oli leikattu. Toinen eläinlääkäri putsasi ja neuloi koiran kokoon, operaatio kesti monta tuntia ja taas 1300-1400 euron lasku ja sanoin heille, etten maksa laskua, koska en ole tehnyt mitään väärää, haavan aukeaminen johtui jostain muusta. Minun sanomiseni ei auttanut, lasku piti maksaa ja omavastuu taas 350 euroa ja nartun koko korvaussumma oli käytetty näihin kahteen operaatioon. Minulle paljastui, että eläinklinikalla narttu oli keisarinleikkauksen yhteydessä neulottu 2 kilon koiran langalla noin 16 kiloinen staffi ja siksi leikkaushaava oli auennut! Narttu jäi henkiin,on kuntoutunut hyvin, mutta tämäntyyppisiä virheitä ei pidä tehdä. Olisi myös toivottavaa, että kennelliitto alkaisi selvittää varsinkin isojen ketjujen toimintaa ja epäkohtia. Vai ovatko rakkaat koiramme, joidenkin tumpeloiden vastavalmistuneiden eläinlääkärien tai kandien koekaniineina, kun he tekevät ensimmäisiä, toisia tai kolmansia operaatioitaan ilman kokemusta ja ammattitaitoa? Koska oli viikonloppu, en päässyt omalle,kokeneelle eläinlääkärilleni. Jo etukäteen tiedän, ettei kennelliitto puutu mihinkään, ei tule toimimaan mitenkään tämäntyyppisten asioiden tiimoilta. Kennelliitto reagoi asioihin aina jälkikäteen, ei ennalta ehkäisevästi.

Sain useamman Scarface DVL2 -geenituloksen helmikuun lopulla. DVL2- geenituloksessa koiran näytteestä on tutkittu nikamien kehityksen ja kuonon pituuteen vaikuttavaa DVL2 - geenivirhettä. Toki tämäkin oli yllättävää, koska olimme luovuttaneet Scarface staffien verta epilepsiatutkimusta varten Hannes Lohen tutkimusryhmälle eikä epilepsiasta ole raportoitu mitään. Toki on hyvä,että veret eivät ole menneet kokonaan hukkaan tai käyttämättä,mutta Hannes Lohi oli todella paljon esillä epilepsiatutkimukseen liittyen kymmen vuotta sitten; sai tukea niin yliopistomaailmalta kuin koirakansaltakin.

DVL2- geenitestin tulos oli seuraava tutkittujen Scarface staffien kohdalla:
Scarface Hazel Sweet :normaali, Scarface Honey:normaali, Scarface Holiday:normaali,Scarface Janis The Voice :normaali, Scarface Coffee:normaali, Scarface The Beatles:normaali,Scarface Cold October:heterotsygootti. Scarface Cold October eli Väinön tuloksesta on informoitu seuraavasti:
koirallasi on yksi virheellinen DVL2-geenikopio. Yhdelläkopiolla on vaikutusta kuonon pituuteen siten, että se lyhentää kuonoa vähemmän kuin kaksi kopiota.Koirasi kuonon kokonaispituus riippuu kuitenkin myös siitä, onko sillä muita kuonoa lyhentäviä geenimuutoksia.Yksi kopio geenivirheessä ei aiheuta koirallesi häntämutkia,mutta hännässä voi niitä kuitenkin esiintyä muista tekijöistä johtuen.
Normaalin tuloksen saaneiden informaatio oli seuraava: koirasi on DVL2 -geenivirheen suhteen normaali, eli sillä ei ole yhtään virheellistä geenikopiota. Normaalilla geenimuodolla ei ole vaikutusta koirasi kuononpituuteen tai häntänikamiin.Koirasi kuonon kokonaispituus ja hännän ulkomuoto riippuvat kuitenkin myös siitä, onko sillä muita näihin ominaisuuksiin vaikuttavia geenimuutoksia. Ilmeisesti staffeissa ei ollut kovin montaa homotsygoottia, ainoastaan joku yksittäinen.
Olisin kyllä mielummin odottanut saavani epilepsiatutkimuksen tuloksia,olisihan Hannes Lohi voinut kerätä lisää näytteitä, jos otos oli liian pieni ja vastuullisena tutkijana tehnyt epilepsiatutkimuksen valmiiksi.

Koiranäyttelyt ovat katkolla kevään ja ehkä aina kesäkuun loppuun asti ehkä kauemminkin , mutta voi olla, että ensimmäinen näyttely, joka järjestetään on erikoisnäyttely. Taas kerran toivon, että rodun kotimaan eli Iso-Britannian kasvattajatuomareita olisi tuomaroimassa erkkarissa, jos Suomen rajojen ulkopuolelta tuomareita voidaan ottaa. Mutta tiedän, että tämäkin toive on turha...

Scarface uutiset tammikuu 2021

Tällä hetkellä olemme eristyksissä; kelirikko estää liikkumisen saaren ja mantereen välillä, siksi onkin ollut aikaa osallistua niin kennelliiton kuin esim. Royal Caninin webinaareihin ja
vaikka kuinka vanhaksi eläisi, aina joitain tiedonmurusia tarttuu.

Kennelliiton seminaarissa eläinlääkäri Nina Mahlanen kertoi, että koiran tiinehtyvyys on 85-90 prosenttista, jos on oikea astutusajankohta. Lisääntymisongelmat ovat yleensä perinnöllisiä esimerkiksi libidoon ja uroksella sperman laatuun liittyviä. Urosten sperman laatua pitäisikin
enemmän tutkia ja muistettakoon, että uroksen sperma on parhaimmillaan 18 kuukaudesta 7 vuoteen ja narttu on hedelmällisin 2 - 3 vuotiaana.

Nartun tiinehtyvyyttä taas estävät mm. hormonaaliset häiriöt, lyhyt tai liian pitkä kiimanväli sekä keltarauhasen vajaatoiminta, jonka johdosta tiineys menee kesken.
Infektiot sekä tarttuvat taudit esimerkiksi sukupuolitaudit brucella canis ja herpes voivat estää nartun tiinehtymisen tai aiheuttaa alkioiden varhaiskuoleman, heikot pennut tai narttu
voi myös menettää 2-3 peräkkäistä pentuetta. Brucella canista sairastavaa narttua tai urosta ei saa käyttää siitokseen, koska se voi tartuttaa tautia eritteiden ja limakalvokontaktien kautta.
Herpestä vastaan voidaan antaa rokotus ja herpes- pentueen synnyttänyt voidaan astuttaa uudelleen normaalisti. Kasvattajien olisi hyvä muistaa, että sijoitus-tai leasingnarttu pitäisi ottaa kenneliin kahta viikkoa ennen synnytystä, koska tiineen nartun elimistöllä pitää olla mahdollisuus vasta-ainetuotantoon ja aikaisemmalla siirrolla vähennetään myös nartun stressaantumista. Tässä joitakin mielenkiintoisia juttuja, joita tuli esille Mahlasen luennosta.
Ulkomuototuomari, kasvattaja, kennelliiton hallituksen jäsen Vesa Lehtosen webinaari oli mielenkiintoinen. Kun häneltä kysyttiin, montako pentuetta siitosnartulla tulisi tehdä, hän
vastasi, että korkeintaan kolme. Hänen näkemykseensä siitä, että rodun kotimaa on tärkeä jalostusvalintoja tehtäessä voi yhtyä. Voi vain vienosti toivoa, ettei näiden seminaarien anti,
nostata somessa myrskyisää maalittamista?
Ihmetystä on herättänyt SBT pedigree databatassa maksullisen kennelmainoksen ostanut
kasvattaja, jolla ei kuitenkaan ole yhtään pentuetta. Miten voi tituulerata itseään kasvattajana, jossei ole kasvattanut yhtään pentuetta? Onko valelääkärit ja valepoliisit saaneet rinnalleen
valekasvattajan, aika erikoinen ilmiö ? Ja mitä tämä kertoo ihmisestä, joka sortuu tämäntyppiseen toimintaan.

Teelan ja Elmon pennut Taisto, Uwe, Diva ja Lulu ovat menossa pevisatutkimuksiin maaliskuussa ja Ralli helmikuun lopulla. Hildan juoksua odotetaan helmikuulle.Mikäli
koronatilanne helpottuu loppukeväästä tai alkukesästä, päästään koiranäyttelyihin ja luonnetesteihin.

Kulta täytti 20.1-2021 9 vuotta, ei kyllä ihan helpolla luulisi veteraaniksi. Kolmenässän National Treasure eli Nastan hampaat ovat vaihtuneet ja pojalle on tulossa hyvä purenta ja
muutoinkin komea uros kehkeytymässä, onnea Sarille. Ramses The Big One Du Clan Molotov ”Ramses” on 9 kuukautta, pojalla on täydellinen saksipurenta, kaikki hampaat, mukava luonne: tulee toimeen muiden staffien kuin lasten kanssa eikä ulkomuodossakaan ole
valittamista, täytyy pitää peukkuja, että pevisatulokset ovat kunnossa.
Nyt odotamme pakkasia ja jäitä...

Joulutervehdyksissä esiintyvät:

Esko, Muttley ja Pipa, Taco, Roxy, Urho ja Moona, Taisto ja Ansa, Lulu, Uwe, Sissi, Romu, Nipa, Hilda, Misty, Ruusa, Bumba, Bobby, Dino, Nala, Ralli, Venni, Diiva, Kolmenässän National Treasure "Nasta" ja Ramses The Big One Du Clan Molotov


Esko-papan joulutervehdys
Rauhallista joulunaikaa!
Muttley & Pipa ihmisineen




















Scarface  uutiset 
joulukuu 2020


Vuoden viimeisessä kirjoituksessa on mukava muistella mennyttä vuotta. Olen onnellinen kaikista kasvateistani ja mukavista kasvattien perheistä. Vaikka staffin pennut ja aikuiset ovat suloisia, veteraanistaffit ovat aivan omaa luokkaansa älykkyydessä, hoksaavaisuudessa ja ihmisten hauskuuttamisessa. Toki veteraanilla voi olla sairauksia, dementiaa ja muuta krämppää, mutta yleensä aina hoidettavissa.
 
Onkin vaikeaa ymmärtää muutamia kenneleitä, jotka lopettavat koiriaan nuorina jopa 3-, 6-,7-,8 -vuotiaana ja jopa samana päivänä voidaan lopettaa useampia rakkaita perheenjäseniä.Voi vaan kysyä, onko koirat kyseisille kasvattajille rakkaita perheenjäseniä vai onko koira vain esine tai tuotantoeläin ilman sen suurempaa tunnesidettä. Jos esim.nartusta tai uroksesta ei ole hyötyä, se lopetetaan. Tietysti jos koira on niin sairas, että eläinsuojelulakikin edellyttää sen lopettamista, mutta jos on hoidettavissa olevia sairauksia, on todella kohtuutonta lopettaa aikuinen tai vanha eläin.
 
Kulta täyttää tammikuussa 9 vuotta, Jacob on kohta 10,5 vuotta, Pomo on 6,5 vuotta ja Poppet reilut 11 vuotta. Poppetilla on pientä dementian poikasta eikä muisti aina pelaa, välillä tulee pissat sisälle.Muutoin kyllä on reipas ja jaksaa lenkkeillä ja juosta. Jacobilla ei ole dementiaa, askel vaan on vähän lyhyempi kuin nuorempana; Kullasta ei huomaa, että on veteraani ja Pomoa luulisi pennuksi. Staffit ovat olleet varsinaisia elämän ilopillereitä tänä koronavuotena ja Espanjassa ollessa keväällä, ei olisi päästy edes kävelemään ulos ilman koiria, kun oli ulkonaliikkumiskielto.
 
Scarface kennelille tuli Ranskasta uusi tuontiuros kesällä Ramses The Big One Du Clan Molotov, kiitos Tiina Simoselle,kun uhrautui ja haki pennun koronakaranteenin uhalla Ranskasta. Hankimme myös lupaavasta yhdistelmästä sijoitusuroksen Sari Laikiolta Kolmenässän National Treasuren eli Nastan. Syyskuussa Fin mva Scarface Rosa eli Muusa sai 4 urosta ja yhden narttupennun. Muusan tytär ja sijoitusnarttuni Scarface Queen Elizabeth ”Hilda” suoritti BH- kokeen hyväksyttävästi, upea saavutus, josta Sanna ja Hilda voivat olla ylpeitä. Scarface staffeista BH- kokeen ovat suorittaneet Scarface poor People ja Scarface Tango.
 
Ensi vuodelle Hildalle on suunnitteilla pentue Elmon kanssa ja voi toivoa, että näyttelyihinkin taas joskus pääsisi.
 
Kiitos kaikille kasvattien omistajille ja staffi-ihmisille kuluneesta vuodesta, mukavaa joulua ja pandemia vapaata vuotta 2021!


Scarface uutiset syyskuu /2020

Viime aikoina lyhytkuonoiset koirarodut sekä myös Eu:n lemmikkieläindirektiivi ovat olleet median, eläinlääkärien, Luken, MMM:n, Hannes Lohen ja Katariina Mäen hampaissa. Kennelliiton pitäisi olla puhdasrotuisten koirien kasvattajien etujärjestö,mutta vaikuttaa siltä, että kennelliiton toimintaperiaatteet ovat muuttuneet ja se onkin ilmeisesti tulevaisuudessa kaikkien lemmikkieläinten rekisteröintijärjestö, ensin kaikkien koirien ja pikkuhiljaa muiden lemmikkien. Julkinen keskustelu on leimannut monet koirarodut sairaiksi jopa eläinsuojelulailla rangaistaviksi, mutta kissojen, hevosten tai kanien jalostukseen ei olla puututtu,vaikka samoja asioita on vuosien saatossa jalostettu esim.lyhytykuonoisia ja karvattomia kissoja tai hevosrotuihin ominaisuuksia, joita pidetään koirarotujen kohdalla ongelmina, kennelliiton poliittinen vaikuttaminen on mennyt pahasti pieleen.

Ruokaviraston tiedotteen perusteella todetaan,että perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaa koirien jalostusta halutaan karsia valvontakriteerein ja että osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koiria pois jalostuksesta. Liikkeelle lähdetään lyhytkalloisuuteen johtuvista ongelmista,mutta samanaikaisesti mukana on laajammalle koirajoukolle soveltavia kriteereitä, jotka tulevat EU:n lemmikkieläindirektiivista esim.raajojen epänormaalit asennot, silmien epänormaali koko tai muoto, hampaiden epänormaalit asennot, lyhytraajaisuus, semiletaalitekijää kantavat eläimet, karvattomuus, poimuisuus, liioitellut piirteet jne. Eli ei pelkästään lyhytkuonoiset rodut esim. ranskanbulldogit, bostoninterrierit ja englanninbulldogit ole keskiössä, vaan kymmenet muut koirarodut esim. mäyräkoirilla on lyhytraajaisuutta, pieni tai suuri koko ongelmana kääpiökoiraroduilla sekä isoilla roduilla esim. tanskandogilla, epätyypilliset purennat, näitäkin rotuja riittää samoin, silmien koko tai malli on monessa rodussa lemmikkieläindirektiivin vastainen. Ja jos rodussa ei ole enää lainkaan mahdollisuutta muokata kallon muotoa tai matalaraajaisuutta, koska roduissa ei ole jäljellä normaalin kallon tai raajakorkeuden aiheuttavia geenimuotoja, kyseisten rotujen kohdalla jalostusta jatketaan roturisteytysten avulla. Ja mitäs nämä risteytykset sitten ovat, ne ovat sekarotuisia ! Kärjistäen voidaan ajatella,että Suomesta tulee maa, jossa ainoa hyväksyttävä rotu on australian kelpie ja muut sitten ovat risteytyksiä. Ja mitä on tehnyt kennelliitto, laittanut päänsä pensaaseen, vaikka nyt olisi viimeinen hetki tehdä kansalaisaloite ja kerätä 50 000 nimeä rotukoirien puolesta.

Ja nyt suurimpina kasvatus/jalostusguruina ovat tutkijat ja media, jotka itse eivät kasvata. Hannes Lohi on vuosikaudet tehnyt erinäisiä tutkimuksia esimerkiksi epilepsiatutkimusta, mutta valmista ei ole tullut. On vaan aloitettu uusia ja aina uusia tutkimuksia ja koirakansa on tukenut, olemme iloisella mielellä antaneet koiriemme verta Lohen tutkimuksiin esim. staffien,mutta koskaan ei ole tullut tutkimustuloksia. Ja sitten yhtenä päivänä Hannes Lohi sanelee mediassa, mitä koirarotuja Suomessa saa kasvattaa ja mitä ei. Onko tämä yhteistyötä,mielestäni ei ole. Jos haluttaisiin terveempiä rotukoiria, niin Hannes Lohi kuin muutkin tutkijat tekisivät yhteistyötä koirankasvattajien kanssa eivätkä olisi vain julkisuushakuisia. Suomessa panostetaan rotukoirien tutkimiseen ihan eri mittaluokassa kuin muualla Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa ei tutkita juuri mitään. Monet suomalaiset vastuulliset kasvattajat tutkivat yli pevisan koiriaan ja jättävät sairaat yksilöt kuin linjatkin pois jalostuksesta. Melkein kaikilla koiraroduilla on myös pevisa ohjelma ja JTO. Ja vaikka Suomessa olisi vain tulevaisuudessa risteystyskoiria, muualla maailmassa ei ole, edelleen tuotaisiin rotuja,jotka olisivat Suomessa pannassa. Luken raportissa esitetään myös eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä ja sitä,että jalostusyksilöitä jouduttaisiin tutkimaan kymmenien eri geenitestien perusteella sekä eläinlääkäri arvioisi, onko kyseessä siitosyksilö;aika harvalla eläinlääkärillä on hallussaan rotumääritelmät. Mutta toki nyt ajtatellaankin niin, ettei meillä vastaisuudessa olisikaan kuin austaralian kelpien näköisiä risteyskoiria. Miten käy koiranäyttelyiden ja tuomarien, ulkolaiset tuomarit tuskin ymmärtävät suomalaisten innokkuuta risteyttää, he lukevat edelleen rotumääritelmiä niin kuin niinhin on kirjoitettu ja tuskin suomalaisillakaan tuomareilla olisi suurta kysyntää maailmalle. Eiköhän muutamat yli-innokkaat tutkijat ja median edustajat ole saaneet keitetyksi aikamoisen sopan!

 
SCARFACE UUTISET ELOKUU 2020
 
Muusa / Fin mva Scarface Rosa on raskaana ja jos kaikki menee hyvin pennut syntyvät erikoisnäyttelyn aikoihin. Staffin kysyntä on ollut vilkasta,mutta harrastavien perheiden määrä ei ole suuri, suurinosa hakee kotikoiraa. Ja vaikka perhe jonottaessaan pentua kertoo harrastavansa staffin kanssa, monasti totuus sitten myöhemmin on se, ettei kasvattajan kutsuihin yhteisiin tapaamisiin juuri vastata ja kasvatin saaminen koiranäyttelyyn on kiven takana. Ja jos näyttelyyn tullaan, koira on tulee suoraan pystymetsästä. Koiranäyttely on helpoin harrastus perheen kannalta, koiran ei tarvitse osata kuin muutama temppu: kävellä nätisti taluttimessa, näyttää hampaansa ja seisoa paikallaan ja koiranäyttely mittaa myös hyvin koiran luonnetta. Jos koira on hermostunut ja käy ylikierroksilla näyttelytilanteessa tai on arka tai jopa aggressiivinen, nämä käyttäytymiset kyllä kertovat staffista erittäin hälyyttävää, luonne ei ole kunnossa. Ja tämä on nähtävissä,kun koiranäyttelyissä käydään.
Koiranäyttelyiden kautta kasvattajat myös tutustuvat kulloiseen siitosmateriaaliin eli siitosurokset löytyvät myös näyttelyiden kautta tai ainakin näin pitäisi olla. Mielestäni on aika outoa, että nykyisin on suuri joukko kasvattajia, jotka tekevät paljon pentuja, mutta yksikään kasvateista ei käy koiranäyttelyissä ja kennelien kotisivuilla sitten mainostetaan hyväluonteisia huippustaffeja. Pennunostajana en luottaisi kasvattajan omaankehuun, jos kasvateilla ei ole kuin terveystulokset, ei juurikaan näyttelytuloksia eikä luonnetestejä, ja ovat kotikoiria, kennelin kasvattien/staffien luonteesta ei voi juuri sanoa mitään. Tuomarien pitäisi myös enemmän arvostaa koiria luonteen perusteella ja osata paremmin arvioida luonteita. Tosin tuomareiden pitäisi osata myös staffien rotumääritelmä.

Vastuulliset kasvattajat joutuvat panostamaan myös taloudellisesti pentueeseen. Jos esimerkiksi ostaa huippu-uroksen spermaa ulkomailta, rahaa on palannut yli kahden pennun hinnan verran ennen kuin yhtään pentua edes on maailmassa eikä nartun tiineeksi saaminen ole ollenkaan varmaa, voi tulla raskaaksi,mutta jos saa pienen pentueen, saa nuo kaksi pentua, jotka eivät kata menoja, miinuksella jäädään, mutta kasvatetaan laatua ja saadaan mahdolllisesti hieno pentue. Ja jos huono tuuri käy, perhe ottaa tästä pentueesta sitten kotikoiran, tosin on luvannut käydä näyttelyissä ja kuun taivaalta, mutta toisin sitten käy, valitettavan usein...
Samantyyppinen tilanne on myös, jos tuo ulkomailta, hyvästä kennelistä staffin. Pentu maksaa noin 2000 euroa papereineen ja matkakulut päälle. Eikä ole mitään varmuutta siitä, että uroksesta tai nartusta tulee siitosyksilö: maitohammaspurenta on yleensä kunnossa luovutus hetkellä, mutta et tiedä, millaiset lonkat, kyynärät, polvet tai silmät koiralla on etkä juurikaan tiedä, mitä periyttää, ellet ole nähnyt kennelin koiria livenä tai keskustellut luottamuksellisia keskusteluja kasvattajan kanssa. Olet panostanut rotuun hankkimalla tuonnin, jonka sukutaulu on mielenkiintoinen ja tuo kenneliisi uutta verta, mutta et tiedä kuin myöhemmin,voiko uutta siitosyksilöä käyttää, onko terve, onko hyvänluonteinen, onko rotumääritelmän mukainen ulkomuodoltaan. Jos olet ostanut pennun pelkästään netistä vanhempien poseerauskuvien perusteella, voit jopa tehdä hallaa rodullemme tulevaisuudessa. Et tiedä mitään vanhempien luonteesta eikä ulkomailla juuri tutkita koiria, joten terveys on pelkästään arvailujen varassa.Monet perinnölliset sairaudet tulevat esille monien sukupolvien takaa. Ja jos vielät yhdistät kahta tuntematonta tuontia, terveyden suhteen ei ole mitään takeita, pevisa voi näennäisesti olle kunnossa, mutta tuontien takaa voi tulla ikäviä perinnöllisiä sairauksia.

Kun kasvatat vastuullisesti, kyseessä on harrastus, johon menee rahaa. Vaikka teet pentueen vuodessa, se ei kata kuin murto-osan koiraharrastukseen käytetystä rahasta. Ja sitten myyt niitä harvoja kasvatteja perheille, jotka lupaavat tuoda koiran esille, mutta todellisuudessa hakevatkin kotikoiraa. Pentujen ostajilta peräänkuuluttaisin rehellisyyttä, kannattaa katsoa jalostustietokannasta kennelit, joiden kasvatit eivät käy näyttelyissä tai kokeissa ja ostaa heiltä kotikoirat. Tarjontaa kyllä on reilusti, mutta on kyllä kysyntääkin!

Staffiuutiset


Vähän itsestäni…

Ensimmäinen staffi BH TK1 TK2 Stormvinden’s Fidibus ”Pultti” tuli minulle -95 eli staffeja minulle on ollut 25 vuotta, mutta koiria on ollut jo 38 vuotta.

”Pultin” otin harrastuskoiraksi ja oli kyllä siinä suhteessa täyden kympin staffi. Luonne oli täyttä kultaa, oli kaikkien kaveri katsomatta sukupuoleen ja kokoon. Pultin kanssa harrastin tokoa ja agilitya sekä suoritin BH kokeen heti (8.4.2000), kun tuli avoimeksi muillekin roduille kuin palveluskoirille. Pultti olikin ensimmäinen BH kokeen suorittanut staffi.

Suoritin kaverikoiraohjaajakurssin loppu vuodesta 2004 ja kaverikoiraohjaajana olen ollut 1/2005 alkaen. Kotona olevista koiristani mukana ovat olleet FI MVA Landlor’s Bric-A-Brac ”Helmi” (joka oli kantanarttuni), Swingerstaff Apple Of The Eye ”Heikki” ja C.I.B FI MVA EE MVA LV MVA Landlord’s Doube Bluff ”Raakel”. Muutamat kasvattieni omistajat ovat myöskin innostuneet toiminnasta. Nyt jo edesmenneet Peppi ja Saga sekä Sagan ”pikkusisko” Assi käy edelleen aktiivisesti kaverikoirakäynneillä. Saga ehti elämänsä aikana tehdä 100 kaverikoirakäyntiä.

Swingerstaff Limelight ”Sennin” kanssa suoritimme terapiakoiratestin hyväksytysti. Valitettavasti Korona perui maaliskuussa alkaneeksi sovitun kurssin, mutta nyt onneksi pitäisi kurssin näillä näkymin alkaa elokuussa. Toiveissa meillä olisikin Sennin kanssa päästä syksyllä tositoimiin ja saada oma nuori jonka elämää voisimme piristää ja ilahduttaa.

Kasvattini Swingerstaff Local Hero ”Hero” on Tarja omistaja/ohjaajansa kiinnostunut raunio- ja hakutouhuista. Hero on käynyt raunioilla jo neljä vuotta ja hakua kohta 3 vuotta, herrahan täyttää heinäkuussa 5 vuotta. Haun peruskokeen Hero läpäisi kesällä 2019, raunion soveltuvuuskokeen suoritettu hyvin arvosanoin 20.10.2019. Haun pimeäkokeen kaksikko aikoo suorittaa syksyllä. Tarjan sanoin Hero on mahtava koira, joka on luotu tähän hommaan. Heidän tavoitteena on päästä mukaan hälyryhmään, hakemaan kadonneitta / eksyneitä.

Staffista on siis moneksi, vaikka ihan jokaisen koira se ei siltikään ole.

Nykytilanne on huolestuttava, pentuja tulee pilvin pimein ja niitä kaupitellaan Apulassa, Tori.fi:ssä ym. ”nettimarketeissa”. Nämä paikat eivät aina ole ihan luotettavia, valitettavasti. Tälläkin hetkellä käydään selvittelyä kun perhe oli käynyt katsomassa ennen pentujen syntymää ”kasvattajan” kotona ja syntymän jälkeen käyty valitsemassa se oma pentu allekirjoittaen sopimukset ja varausmaksu maksettu. Siltikään perhe ei pentua saa, ”kasvattaja” ilmoittanut tekstarilla etteivät saa pentua ja tämän jälkeen eivät saa mitään yhteyttä häneen. Ilmoittanut vain että on pankilta saanut tilinumeron ja palauttanut rahat. Pankki ei saa kenenkään tilinumeroita antaa, ne kysytään kyseiseltä henkilöltä ja rahat pitäisi näkyä jo tilillä jos ne oikeasti olisi palautettu. Tämäkin pentue on tehty aikaisemmin, uros on ollut silloin 10 kk ja narttu 1 v 10 kk. Kannattaa opetella lukemaan jalostusnettiä.

Jalostusnettiä kun tutkailee niin samoja yhdistelmiä tehdään 3-4 kertaa, eikä edes sitä yhtä kertaa ole vaivauduttu käyttämään virallisissa näyttelyissä. Siltikin nämä pennut maksavat yhtä paljon kuin kasvattajien pennut, joiden vanhemmat on näyttelytetty valioiksi. Vaikka tittelit eivät olekaan pennun tae olevan tuleva valio, mutta pentuja ei pykätä maailmaan pelkkä rahan kiilto silmissä. Lisäksi ovat peperittomat staffit, joita ei missään tilastoissa näy. Pennuista pyydetään melkein sama kuin paperillisista, joka on kuitenkin tae puhdasrotuisuudesta. Saavatko nämä paperittomat pentujen omistajat kasvattajan elinikäisen tuen? Epäilenpä. Niin kauan kuin näitä menee kaupaksi niin kauan myös ”tehtaat” pyörivät.

Korona aika on kirvoittanut nyt jokaisen haluamaan staffin eli kysyntä lisää tuotantoa. Toivon totisesti että vuoden kahden päästä ei olisi buumi ongelmakoirista, jotka ovat mm. eroahdistuneita. Nyt pennun ja aikuistuvan staffin kanssa ollaan 24h / vrk. Sitten se jääkin yllättäen yksin koko työpäivän ajaksi, eikä staffille olekkaan enää aikaa entiseen tapaan. Toivottavasti jokainen nyt harkitsisi oikeasti pystyykö, jaksaako sitoutua vilkkaaseen staffiin ainakin seuraavaksi 12 vuodeksi. Miettisi myös staffin historia, taustoja. Staffi ei ole kaikkien koirien kaveri, usein ei kenenkään koiran, eikä missään nimessä mikään koirapuistokoira.

Siltikin toivon että rakastamani rotu johon rakastuin 7 vuotiaana saisi elää, olla ja liikkua ilman kuonokoppaa eli jokainen staffin omistaja pitää huolen omasta rakkaasta staffistaan, ettei se pääse aiheuttamaan vahinko yhdellekään toiselle koiralle eikä eläimelle.

Ihanaa kesää staffinne kanssa!

T. Tarja Aaltonen
kennel Swingerstaff

Olen pyytänyt kolumnin
Staffinkasvattaja SARI LAIKIOLTA. 
Sari on palkittu hyvästä kasvattajatyöstä kennelliiton Vuolasvirta-palkinnolla,Terrierijärjestön plakaatilla nro 61 sekä Staffiyhdistyksen hopeisella kunniapalkinnolla. Sari Laikio on kasvattanut staffeja Kolmenässän kennelnimellä vuodesta 1990,kasvateista valioita on 33, erikoisnäyttelyn Rop x 3 , Vsp x 4 ja pentueita 37.

Marjaana Koskinen



Turinaa

Huolestuneena olen seurannut, miten rakkaalle rodullemme on käymässä. Vaikka yleisesti ottaen staffien ulkonäkö on kärsinyt sitten viime vuosikymmenten, en ota nyt kantaa ulkoiseen olemukseen. Tosin on sääli, että olemme menettämässä hienon rotutyypin, jota suomalaiset staffit ovat edustaneet. Kauhistuttavaa on se, että nyt kysynnän kasvaessa pilviin, myös tarjonta on räjähtänyt. Monilla kasvattajilla näyttää olevan kova buumi astuttaa kaikki nartut ja vielä useampaan kertaan. Ei malteta odottaa edes Kennelliiton edellyttämää 10 kk, vaan uudet pennut tehdään heti seuraavasta juoksusta. Valtavia määriä uusia pentuja, joita sitten ei näy missään.
Missä on kasvattajien ylpeys????


Myös uusia kasvattajia nousee, kuin sieniä sateella. Tietysti näin saa olla, mutta pitääkö heti alkaa tahkoamaan pentuja kuin Tuuraan putkesta.

Olipa "uusi" tai "vanha" kasvattaja, pitäisi ottaa huomioon kasvattajan vastuu rodustamme. Suurinpana huomioitavana asiana on rotumme menneisyys, historia.

Vaikka staffit ovat huomattavasti sosiaalisempia kuin ensi-isänsä, pitää käsittää etteivät koiramme ole mitään koirapuistokoiria, eivätkä edes joka ihmisen rotu.

Huolestuneena olen seurannut myös, miten uroksia myydään samoihin perheisiin ja vielä todella pienillä ikäeroilla. Varmasti vuosi puolitoista menee hyvin, mutta mitäs kun pojat kasvavat äijiksi ja alkavat pullistella. Aika harvalla toimii kahden tai useamman uroksen yhteiselo. Pitää miettiä, mitä sitten, kun "veljessopu" rikkoontuu. Mihin lähtee toinen vai onko enää edes lähtijäksi.. Suurin kauhuskenaario on se, että lapsi jää väliin urosten tapellessa. Vaikka staffi on lapsirakas, tapellessa koirat eivät huomio ympäristöään.

Meillä ei ole varaa yhteenkään lehdistön revittelyyn rotumme edesottamuksista, sillä monessa maassa staffit ovat kiellettyjä.

Toivon, että jokainen ymmärtää mitä tarkoitan tällä vuodatuksellani. Tämä ei kohdistu kehenkään erityisesti ja silti tämä koskee meitä kaikkia. En kuvittele olevani muita parempi, mutta olen nähnyt tämän staffielämäni, 35v, aikana yhtä ja toista.

Olen vain huolissani rakkaasta rodustamme ja toivon, että myös saamme pitää ihanat, iloiset staffimme jatkossakin.

kuva: Sanna Karhunen

 

SCARFACE UUTISET KEVÄT 2020

 

 Kulta, Pomo, Poppet ovat olleet kotikaranteenissa 26.3 lähtien,vain pikainen viiden minuutin kävelylenkki on sallittu, karanteenia valvovat poliisit ja sotilaat. Jos rikot karanteenisääntöjä,voit saada 200- 60 000 euron sakot tai joudut kymmeneksi päivää pidätetyksi.

Eläinlääkäriasemat sekä eläinkaupat ovat auki samoin ruokakaupat, apteekit, huoltoaseamat ja terveydenhoito, mutta kaikki muut kaupat ovat kiinni eikä perheestä saa kuin yksi henkilö asioida kaupassa tai ajaa autolla apteekkiin siis lähimpään tai ulkoiluttaa koiraa. Kaikkialla on kahden metrin turvaväli, kaupassa käytetään kumihanskoja ja suurimmalla osalla kansalaisista on kasvomaski eikä kauppaan päästetä kuin rajoitettu määrä asiakkaita. Vaikka kaikkea valvotaan ,kännykästä lähtien, koronnaan kuolleiden määrä on korkealla ja tartuntojen määrä myös. Näin siis Espanjassa, jonne jäimme ikäänkuin panttivangeiksi. Koirien takia autolla ei voi ajaa juuri nyt Euroopan läpi, suurin osa espanjalaisista hotelleista on otettu sairaalakäyttöön samoin on myös muualla eikä 2700 kilometrin ajomatka kolmen staffin kanssa onnistu ilman hotellimajoitusta ja tautiriski on myös suuri juuri nyt. Odotellaan, mitä tapahtuu.

Huhtikuussa Kullan piti osallistua Madridin maailman voittajanäyttelyyn upeaan Ifemahalliin, nyt hallissa on 5500 kenttäsairaalapaikkaa ja myös tehohoidossa porukkaa, Ifeman vieressä jäähallissa taas on ruumiit. En oikein usko,että Maailmanvoittaja Ifemassa onnistuttaisiin järjestää heinakuussä, ei tämä sairaus niin nopeasti tokene ja toisaalta, kuinka moni esimerkiksi Suomesta olisi tulossa Madridiin reilun parin kuukauden päästä ? Ei taida olla edes lentoja eikä muutoinkaan mahdollista liikkua, vaikka täällä korona olisikin jo hallinnassa, tuskin Suomessa tai muualla Euroopassa.

Korona tulee vaikuttamaan staffikasvattamiseen. Pennut menevät vielä kaupaksi, mutta ei puolen vuoden tai vuoden päästä,koska on tulossa syvä lama. Voi olla,että staffin pentujen tehtailijat joutuvat pitämään pentuja useita kuukausia nurkissaan eikä useampi viiden kuukauden ikäinen staffipentu esimerkiksi kerrostaloasunnossa ole kovin mukava tilanne pennuille eikä perheelle. Kannattaisi varmaan pohtia,onko kaikki nartut siitosnarttuja ja kyllä yksi tai korkeintaan kaksi pentuetta vuodessa riittää.

Ollaan taas Poppetin kanssa lähdössä viiden minuutin lenkille, lemmikkieläinpassi ja oma passi mukaan ja menoksi...



SCARFACE UUTISET JOULUKUU 2019


Staffinkasvatuksen suurimpana ongelmana ei ole amstaffien kanssa yhteinen rotujärjestö, vaan kasvattajat, jotka tuottavat useita staffipentueita vuoden aikana. Staffien kysyntä on edelleen rajua Suomessa, mutta eteen tulee samanlainen tilanne kuin eräälle espanjalaiselle kasvattajalle, jonka staffille syntyi 9 pentueen pentue ja ainoastaan kaksi pentua on mennyt kaupaksi. Hänellä on kotonaan 7 nelikuista staffinpentua, aikamoista menoa ja meininkiä.

Suomessa on kasvatettu vuoden aikana 89 staffinpentuetta. 11 kenneliä on kasvattanut kolme pentuetta vuodessa eli 37 prosenttia pentueista, 15 kenneliä kaksi pentuetta n. 33 prosenttia pentueista ja 26 kenneliä yhden pentueen n.30 prosenttia pentueista. Tällainen kehitys on erittäin huolestuttavaa, koska useat pentujen massatuottajat (= kolme pentuetta vuodessa)käyttävät molempina vanhempina tuonteja, joiden terveydestä ei juuri tiedetä mitään. Ihmettelen myös mikä kiire kasvattajilla on, tuotetaan pentumäärää mutta ei välttämättä laatua ja missä on kunnianhimo ja rakkaus omaan rotuun?

Aiemmin staffin kanssa käytiin koiranäyttelyissä ja harrastettiin laajasti esim. agilityä, tokoa, raunioita, luonnetestejä ja kasvattaja halusi tavoitella myös esimerkiksi Vuolasvirta-palkintoa, jonka voi saada kennelliitolta, kun täyttää tiukat kriteerit kasvatustyössä ja on menestynyt kasvattajana. Staffien kasvatuksesta Vuolasvirta palkinnon ovat saaneet seuraavat kennelit: Jaramillos, Kytökarun, Stormvindens, Owelan, Fi-nell* s,Catastrofes, Scarface, Kolmenässän, Magicpower*s, No Comments. Viimeinen staffikenneli saavutti Vuolasvirta-palkinnon edellytykset noin 10 vuotta sitten, tästäkin voi olla huolissaan, jos staffinkasvatus ei ole lainkaan kunnianhimoista, mitä se sitten on? Pentujen tekemistä ja pentujen myyntiä.

Toki uudempien kennelien, jotka tuovat liukuhihnalla tuonteja ja yhdistävät niitä,voi olla todella vaikeaa saavuttaa Vuolasvirta-palkintoon edellytettävät kriteerit. Omia kasvatteja ei ole tarpeeksi sukutauluissa ja kasvatustyö on epätasaista. Ennen kasvattajat toivat tuonteja hillitysti,tarkkaan miettien ja tutustuivat sukutauluihin ja yleensä staffeja tuotiin Iso-Britanniasta, rodun kotimaasta ja Irlannista. Nyt tuodaan tuonteja Euroopasta ja ostetaan koiria pelkästään kuvien perusteella ja jopa useita pentuja samoista pentueista ja sukutaulusta saattaa löytyä suomalaisia staffeja. Kertokaa minulle, mikä järkeä tässä on jalostuksen kannalta? Ja kun yhdistetään kahta tuontia, terveys on pelkästään arvauksen varassa, ei todellakaan riitä,että vanhemmat on tutkittu, suurin osa sairauksista periytyy useamman sukupolven takaa. Kasvatit voivat olla myös aika sekalaista seurakuntaa, kehänlaidalta ei tunnista,mistä kennelistä mikin staffi on. Ennen tätä ongelmaa ei ollut. Esimerkiksi Vuolasvirta palkittujen staffikasvattajien kasvatit kyllä tunnistaa ilman näyttelyluetteloakin ulkomuodon perusteella.


SCARFACE UUTISET SYKSY 2019


SCARFACE kenneli on kasvattanut staffeja yli 25 vuotta ja kesällä juhlimme merkkipäivää ystävien, kasvattien ja kasvattien omistajien kesken Turussa
Lausteen majalla. Kasvattajat saivat kokea myös aika hauskan sattuman, kun 25.1.1994 Scarface Otava pentueessa oli 2 urosta ja 4 narttua; 25 vuotta
myöhemmin 43:nnessa pentueessa syntyi 10.6.2019 myös kuusi pentua, neljä tyttöä ja kaksi poikaa ja molemmissa pentueissa kaikki pennut ovat väriltään punaisia. Tosin Teelan ja Elmon sukutauluissa ei ole mitään samaa ja kasvattajatkin ovat oppineet vuosien saatossa, että kannattaa käyttää vähän iäkkäämpiä vanhempia, ettei tule yllättäviä sairauksia. Ensimmäisen pentueen emä Fi mva Brimadonnan Katjaana oli vuoden ja 8 kuukautta ja isä Fi -nells No Comments 3 vuotta 10 kuukautta, kun taas Teela / Scarface The Soft Parade oli synnyttäessään 4 vuotta 1 kuukauden ja Elmo/ Fi mva JV 10 Scarface Saturday Boy 9 vuotta 10 kuukautta.

Vanhat staffit ovat aivan ihania. Poppet/ Fi mva Seenworstaff Shizzacracka täyttää 4.11 10 vuotta. Olemme saaneet nauttia pitkään Poppen iloisesta
”pellehermanni”-luonteesta ja iän mukanaan tuomasta älykkyydestä ja hoksauskyvystä, jota en niinkään ole huomannut aina nuoremmissa staffeissa. Ikääntynyt staffi on suloinen ja rakastettava ja niin inhimillinen vanhetessaan. Minun on vaikeaa ymmärtää niitä kasvattajia tai koiranomistajia, jotka laittavat oman koiransa ”eteenpäin” siis hakevat uuden kodin koiran ikääntyessä tai sairastuessa. Mihin suhde on perustunut, ainoastaanko siihen, koirasta halutaan vain hyötyä ja kun siitosnarttua ei voi enää käyttää siitokseen, sille haetaan uusi koti ja otetaan uusi ”pentukone” tilalle. Tämän on moraalisesti erittäin ala-arvoista toimintaa.

Toivonkin, että kaikki perheet, jotka omistavat yli 10-vuotiaan Scarface staffin, vastaavat yhdistyksen ”rautarouvat ja teräsmiehet”- kyselyyn. Yli 10 -vuotiaita Scarface staffeja ovat mm. Elmo, Fattis,Tarmo,Otto, Mimmi, Nelli, Lola, Leka, Alli, Taavi, Bertta, Luna, Donna, Esko, Aura, Viivi. Viime vuonna iäkäs staffi
teki historiaa, kun Elmo / Fi mva JV-10 Scarface saturday Boy oli Vuoden Staffi ja Vuoden veteraani, toivottavasti Elmon esimerkki innostaa veteraanit kehiin vähän innokkaammin tulevina vuosina.

mainos: Kirsi Susi


Kesä on mennyt vauhdilla, Teelan ja Elmon pennut ovat uusissa kodeissaan ja Muusa valioitui lauantaina Vermon raviradalla 33 asteen helteessä, sunnuntaina oli vuorossa Porin ravirata ja 34 asteen helle, yksi staffi sai sydänkohtauksen näyttelyssä. Vierailimme Sari Laikion lemmikkieläinkaupassa Porin Murteessa, Sari oli teettänyt upean mainoksen tai seinävaatteen, jossa Väiski esiintyi mannekiinina, hieno mainos ja todella hyvin varustettu eläinkauppa, laaturuokia löytyy kaikkien koirien makuun. Onnea Sarille

Lauantaina Vermossa pitkäaikainen ulkomuototuomari Maija Mäkinen kertoi, että hän oli kesällä arvostellut staffeja ja joutunut antamaan yhdelle staffille aggressiivisen koiran lausunnon, koska staffi oli murissut hänelle ja yrittänyt purra, staffin kaksi muuta sisarusta oli myös näyttelyssä ja kaikkien kolmen käyttäytyminen oli erittäin epätyypillistä staffeille. Kasvattajalla kyllä pitäisi soida hälytyskellot kyseisen episodin jälkeen ja pitäisi pohtia tarkkaan, olenko tehnyt yhdistelmän, jossa vanhempien ja niiden pentujen luonne ei vastaa rotumääritelmää. Staffi ei saa koskaan olla aggressiivinen ihmiselle.

Yksi keino aggressiivisten staffien pois kitkemiselle on julkaista aggressiivisten koirien nimet Staffi-lehdessä ja ymmärtää asian vakavuus kaikkien kasvattajien näkökulmasta. Rotumme on aika ajoin ollut esillä negatiivisesti ja esimerkiksi Espanjassa staffinpitoon ja kasvatukseen liittyy monia rajoituksia esimerkiksi kuonokoppa, vain yhtä staffia saa taluttaa kerralla metrin taluttimella, omistajalla pitää olla psykologinen lausunto että voi pitää kyseistä rotua ja pitää suorittaa testi, että on soveltuva staffinpitäjäksi, maksaa korotettua vakuutusmaksua, staffit eivät saa olla koskaan vapaina eikä omistajalla saa olla rikosreksteriä jne. Tätäkö kyseinen kenneli haluaa Suomeenkin kasvattaessaan ihmisaggressiivia staffeja? On erittäin ikävää, että kaikki staffikasvattajat ja omistajat joutuvat silmätikuksi yhden tai kahden välinpitämättömyydestä ja ammattitaidottomuudesta. Samoin käy kun pentuja teetetään liukuhihnalta, staffi on haastava rotu ja perheet tarvitsevat kasvattajan tuen koko koiran eliniän, ei yksi kasvattaja pysty opastamaan, jos kasvattaa 20-40 staffia vuodessa. Espanjassa pentutehtailu myös staffin on arkipäivää, mutta Suomessa kasvattajat ovat perinteisesti olleet hyvin vastuuntuntoisia, mutta näyttää että tämä ei tänä päivänä koske kaikkia kasvattajia.

Scarface uutiset kesä 2019


SCARFACE UUTISET  KEVÄT 2019

 

Scarface  kenneli saavutti yhden virstan pylvään, kun Elmosta tuli Vuoden Staffi ja Vuoden veteraani 2018. Kasvattajana koen, että Elmon kohdalla onnistuminen on ollut  100 prosenttista, upea uros, mukavan luonteinen, terve ja ihanassa perheessä Kirsin ja Timon luona. Elmo voitti vuoden veteraanikisan huimalla pistemäärällä, ollen 5x ROP- ja kerran VSP -veteraani, Elmo on  pärjännyt vuosien saatossa erikoisnäyttelyssä ollen PU2 ja PU4 sekä terrierinäyttelyssä veteraanina viime vuosina ollen ROP ja VSP.  Elmon saavutus voittaessaan  Vuoden staffin ja veteraanin  9 -vuotiaana staffina on vertaansa vaille. Elmo jää eläkkeellee, mutta isoimpiin näyttelyhin saattaa piipahtaa.

Voi sitä onnittelujen määrää, sähköpostini ja whatsappini on melkein mennyt tukkoon, kun tutut kasvattajat ja staffi-ihmiset ovat onnitteluviestejään lähettäneet, ei vaan, edellä mainittu oli toiveajattelua; ihan hiljaista on ollut, lähestulkoon kuollutta…

 

Scarface kenneli juhlii tänä vuonna 25- vuotista taivaltaan ja kutsuu kasvatin omistajia historian alusta tähän päivään juhlimaan kanssaan. Olemme onnistuneet staffin kasvatuksessa hyvin, kennelli sai Vuolasvirtapalkinnon 2001, 43 kasvateista on  Suomen muotovalioita ja lähestulkoon kaikki muotovaliot kolmella Suomen sertillä ja luonnetestin ja MH-kokeen on suorittanut 18 kasvattia, terveystutkimuksiin panostetaan, kasvatit ovat laajasti tutkittuja ja terveys on hyvällä mallilla.

Erikoisnäyttely on voitettu kolme kertaa , Fi mva Scarface Parliament Boy ” Paavo” kaksi kertaa ja Fi mva Scarface August Moon”Reino” kerran. Kennelistä on lähtöisin myös sankaristaffi ”Remus”.

Tälle vuodelle on suunnitteilla punainen  kesäpentue Teelalle ja Elmolle.Viime vuoden Muusan ja Röllin pennut ovat kohta puolen vuoden ikäisiä, hampaat ovat vaihtuneet ja perheet ovat lähettäneet kuvia pennuista ja olemme olleet aktiivisesti yhteydessä, kiitos teille kaikille!


SCARFACE UUTISET JOULUKUU/2018

Tämä vuosi on ollut Elmon / Fi mva JV-10 Scarface Saturdayn ja Muusan vuosi. Elmon näyttelytulokset ovat huippuluokkaa, niin veteraani- kuin staffikehässä ja onkin vaikea uskoa, että Elmo on jo yli yhdeksän vuotias, kunto on huipussaan. Kiitos Elmon saavutuksista lankeaa omistajille Kirsille ja Timolle, Kirsi on upeasti handlannut Elmoa ja molemmat omistajat ovat panostaneet uroksen terveyteen, kunnon ylläpitämiseen ja Elmoa on tuotu esille mm. näyttelyihin. Elmo osallistui kahdeksaan isoon näyttelyyn ollen kuudessa näyttelyssä PU-sijoituksilla, yhdessä näyttelyssä ROP ja kahdessa VSP ja kahdessa PU2, yhdessä PU4. Elmo oli  neljä kertaa ROP-veteraani ja kerran VSP. Upea vuosi !

Muusa sai pennut syyskuussa, kuusi tyttöä ja yhden pojan. Muusa synnytti  ja hoiti pentunsa hyvin; on täyden kympin tyttö. Muusan emäntä Heidi on panostanut staffiinsa, Muusaa on esitetty näyttelyissä ja luonnetestattu ; Heidin kanssa yhteistyö on toiminut aina, kiitos Heidille. Muusan ja Röllin pennut vaikuttavat kivanluonteisilta ja aika näyttää, miten tulevat pärjäämään  näyttelyissä ja muissa harrastuksissa.

Kullan pojasta Dinosta on kehkeytynyt monilahjakkuus, Dino on ollut värikoulutuksessa ja suoritta- nut rallitokon alkeiskurssin ja käynyt aktiivisesti näyttelyissä ja saanut ensimmäisen sertinsä. Kiitos Sadulle, Dinon aktiiviselle omistajalle.

Tämä vuosi on muutoin ollut harmaa ja ikävä, mutta onneksi loppuvuotta kohta on saanut iloita eikä joulunaikaan viitsi kirjoittaa ikävistä asioista ehkä myöhemmin palaan vuoden tapahtumiin…

Olen hämmästyneenä seurannut kasvattajien intoa tuoda tuonteja esim. Espanjasta ja muualta Euroopasta ja Venäjältä. Sellaiset kasvattajat, joilla ei ole kokemusta kasvatuksesta ,tuovat useita tuonteja yhdistävät tuontejaan.Aikamoista arpapeliä koirien terveydellä esimerkiksi Espanjassa ei tutkita lainkaan koiria: ei silmiä, ei polvia, ei kyynäriä ei lonkkia ei  tutkita yhtään mitään. Kun Suomessa tutkitaan pakosta  tuontien lonkat ja silmät, ei kuitenkaan tiedetä lainkaan, mitä koiran takaa tulee ja jos sitten vielä yhdistetään kaksi tuontia, joita on tutkittu heikosti, voidaan saada mitä ihmeellisempiä sairauksia.

Ja vaikka esim. espanjalaisen kennelin maine olisi hyvä, todellisuus voi olla toista. Itse olen käynyt  kennelissä, jossa oli neljä narttua ”autotallin tapaisessa” rakennuksessa, huoneessa oli neljä narttua, joilla oli  eri ikäiset pennut. Kaikki nartut pienissä häkeissä pentujensa kanssa lämpölamppujen alla ja nartuilla yhteensä 24 pentua ! Kyseessä oli pentutehdas, vaikka kasvattaja näyttää kotisivujen ja imagonsa puolesta vastuulliselta kasvattajalta.

Ihmettelen myös, mikä kiire on joillakin suomalaisilla staffikasvattajilla. Narttuja astutetaan narttujen perään, vuodessa voidaan tehdä  yli kaksi pentuetta eikä kasvatteja välttämättä näy missään harrastuksissa: ei koiranäyttelyissä, ei tokossa ,ei agilityssä eikä luonnetesteissä.

Minulla on ollut täysi työ hoitaa yhden pentueen pennut ja  perheet, ei pelkästään riitä, että narttu pennutetaan, perheiden kanssa pitää työskennellä koko koiran eliniän.


SCARFACE UUTISET KESÄ/2018

Staffien erikoisnäyttely ja 50-vuotisjuhla oli kesäkuun lopulla. Näyttelypaikka oli hyvä ja järjestelyt toimivat, mutta pieniä puutteitakin oli. Vessoihin oli matkaa samoin juhlavuoden palkinnoissa ja ruusukkeissa oli kitsasteltu eikä käännöspalvelu toiminut, aika harva näytteilleasettaja osaa sujuvaa venäjän kieltä.

 

Edelleen hämmästelen sitä,ettei staffien tuomareiksi voitu ottaa edes juhlavuoden kunniaksi englantilaisia, rodun kotimaan tuomareita. Tänä vuonna tuomarit olivat värirasisteja, mustia ja brindlejä staffeja ei juurikaan palkittu.

Oli erikoista,että ROP staffiksi valittiin uros, joka oli kehäkäyttäytymisessään selvästi aggressiivinen niin muille staffeille kuin omistajalleen. Tuomari  Martin Skeffingtonin arvosteluun aggressiivisuus ei vaikuttanut lainkaan. Ehkä tuomarit pitäisi myös vähän paremmin briiffata, että osaavat noudattaa meidän sääntöjämme, staffi ei saa olla aggressiivinen ja hyökkäävä omistajaansa ja ohjaansa kohtaan!Toivottavasti Jyväskylän näyttelytoimikunta briiffaa Skeffingtonin paremmin, kun hän arvostelee siellä staffit marraskuussa.

Yhdistyksen iltajuhla piti sisällään erinomaisen buffeen ja jälkiruuan eikä minulle henkilökohtaisesti jäänyt juhlasta käteen kuin sanat: tyyny, hattu ja akku.

 

Huomasin, että muutamat kennelit jättivät tämän vuoden erikoisnäyttelyn väliin, ainoastaan kolmesta kennelistä oli ilmoitettu 10 kasvattia näyttelyyn Röllivuoresta, Zesirosta ja Scarfacesta ja kasvattajaluokan olisi saanut 14 kenneliä halutessaan. Erikoisnäyttely on ensi vuonna 29.07.2019 ja edelleen toivon, että staffituomareiksi kutsutaan englantilaisia tuomareita, jotka eivät ole värirasisteja. Taitaa olla niin, ettei hallituksessa istuvat amstaffi-ihmiset osaa arvostaa toivettani.


SCARFACE UUTISET HELMIKUU/2018

EI SAA KOPIOIDA EI LIITTÄÄ EIKÄ JAKAA

Espanjassa eläinten oikeuksia on parannettu, eläimet eivät ole enää lainsäädännössä esineitä kuten ne ovat esimerkiksi Suomessa.Tämän vuoden alusta eläimiä kohdellaan laissa elävinä olentoina, aiemmin eläimet ovat olleet lain mukaan verrattavissa tavaroihin, näin on edelleen Suomessa.

Aiemmin Espanjassa eläimiä on käsitelty ihmisen omaisuutena, joilla ei ole muuta kuin rahallista arvoa. Eläimiä on voitu takavarikoida tai periä kuten mitä tahansa omaisuutta. Lakimuutos erottaa eläimet tavaroista sekä muista elävistä olenoista kuten kasveista ja ihmisistä. Muutos vaikuttaa mm.avieroihin, joissa kotieläimiä ei enää kohdella kuin tavaraa, vaan tuomari voi päättää niiden huoltajuudesta. Lakimuutos antaa eläimille paremman suojan ja luo omistajalle uusia vaatimuksia. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Espanjasta ja muuttaa lainsäädäntöä vastaavasti.Kennelliittokin voisi ryhdistyä ja tehdä asiasta vaikka kansalaisaloitteen ja esittää kyseisen muutoksen myös Suomeen.

Suomessa ollaan parhaillaan uusimassa eläinsuojelulakia. Laista tuleekin maailman tiukin, jos luonnoksen mukaisesti lakiteksti toteutuu eikä koirankasvatus ole enää mahdollista ja osa koiraroduista epäsuorasti kielletään lain 26 pykälässä eläinjalostuksen tiukkojen kriteerien muodossa ja niitä seuraavissa sanktioissa, jotka ovat rikoslain pykäliä. Kasvatustoiminta ja eläinjalostus on sanktioitu rikoslain 17 luvun 14, 14a ja 15 pykälissä ja tuskin kukaan kasvattaja haluaa tulla tuomituksi eläinsuojelurikoksesta sakoilla(lievä eläinsuojelurikos), tai kahden tai neljän vuoden vankeustuomiolla (törkeä eläinsuojelurikos). Mitä tekee koirankasvattajien etujärjestö sukoka tai kennelliitto? Ei juuri mitään, asiasta on tiedote sivuilla, jossa todetaan, että toivotaan rotujärjestöiltä lausuntoa ja itse ollaan tekemässä lausunto,mutta kantaa ei oteta puoleen eikä toiseen. Nyt pitäisi olla liikkeellä omien ehdotusten kanssa eduskunnan suuntaan niihin kansanedustajiin, joilla on koira sekä yhteen koirankasvattajaan, myös maa-ja metsätalousministeri pitäisi infota tai olisi pitänyt infota jo ennen kuin lakiluonnosta annettiin julkisuuteen. Kansalaisaloitteen tekeminen on myös mahdollista ja se kannattaa tehdä ennenkuin lakialoite käsitellään eduskunnassa. Vai ollaanko kennelliitossa ja sukokassa lakiluonnoksen takana?



SCARFACE UUTISET TAMMIKUU 2018
ei saa kopioida ei liittää ei jakaa

Vuoden vaihteen aikaan on ollut ruhtinaallisesti aikaa ja olen lukenut uudestaan Salme Mujusen ”Koiran rakenne”-mammuttikirjan. Kirjassa on mielenkiintoinen näkemys kasvattajien jalostussuunnitelmista. Kasvattaja voi kasvatuksessa orientoitua koiran luonteeseen tai käyttötehtävään tai sitten jalostuskriteerinä on koiran rakenne ja ulkomuoto. Rakennetta ja ulkomuotoa voidaan toteuttaa joko luonnontieteellisesti tai taiteellisesti. Kolmantena luokkana Mujunen esittää: EI MITÄÄN SUUNTAUTUMISTA jalostukseen; ainoastaan koirapopulaation määrää lisäätään, tehdään pentuja ja saadaan taloudellista hyötyä kasvatuksesta.

Ikävä kyllä aika monella kasvattajalla näyttää olevan ohjenuorana ”ei mitään suuntaumista”-jalostukseen tai miten muuten on selitettävissä, että nartulla tehdään kennelliiton hyväksymä maksimimäärä 5 pentuetta. Kun katsoin jalostustietokannasta, Suomessa kasvattettuja staffinarttuja on 10 kappaletta ,joilla 5 pentuetta tai enemmän. Onneksi ilmiö on väistymään päin, tiuhaan pennutettujen narttujen ikä on korkea ja osa on jo edesmenneitä. Jos narttu elää esim.10 -vuotiaaksi ja narttu pennutettaan 5 kertaa elämänsä aikana, ei nartulla ole juuri mitään muuta elämään kuin pentujen hoito ja pentueista toipuminen, narttu on pelkkä ”pentukone” ja tuotantoeläin. Kasvattaja voi perustella tiuhaa pennutusta, että narttu on hyvä periyttäjä, hyvä synnyttämään, hyvä hoitamaan
pentuja jne. Väitän, ettei Suomessa ole olemassakaan niin laadukasta staffinarttua, että tarvitsisi pennuttaa kolmea kertaa enempää esim. Elmon tyttäristä kaksi on huippunarttua, molemmat vuoden staffeja , nartut ovat myös luonteeltaan mitä upeampia staffeja ja varmasti emäominaisuudetkin kohdallaan eikä kasvattajalle ole tullut mielenkään tehdä nartuista ” pentukoneita”. Kyseinen kasvattaja kasvattaa laatua ja tarkoin pohtii jalostussuunnitelmat.

Laki eläinten hyvinvoinnista on lausuntokierroksella. Uusi laki kieltää tai rajoittaa tiettyjen rotujen kasvatusta Suomessa sanktioin. Lain 26 pykälä kieltää tiettyjen koirarotujen käytön kasvatuksessa mm. lyhytkuonoisten, ihopoimuisten, rotujen jossa esiintyy aukiletta, rodut,joissa on virheasentoista raajarakennetta. Lain perusteluihin on kirjoitettu lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma vuodelta 1995, jossa on tarkemmin määritelty tietyt koirarodut, joita päätöslauselma koskee, esim.staffi lasketaan lyhytkuonoisiin rotuihin.

Pykälän 1-3 momentti kuuluu seuraavasti:eläintä ei saa käyttää jalostukseen jos
1)käytettävä jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläisille sellaisia sairauksia tai ominaisuuksia, jotka heikentävät eläimen fyysista tai psyykkistä toimintakykykyä tai heikentävät sen mahdollisuuksia käyttäytyä lajityypillisesti ... tai 2)eläin ei rakenteellisen vian tai sairauden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisella tavalla tai
3)lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille Kaikista edellä mainituista kohdista kasvattaja voidaan tuomita rikoslain mukaiseen eläinsuojelurikokseen mm. sakkoihin.

Vimeksi kun eläinsuojelulakia valmisteltiin, ei menty rotukieltoihin, koska asianomainen virkamies antoi kennelliitolle ja rotujärjestöille velvoitteen omassa toiminnaan saattaa rodut terveemmiksi pitkällä aikajänteellä. Mielestäni tässä on aika hyvin onnistuttu, on tehty tiukkoja pevisa-ohjelmia, JTO:ta ja kennelliiton jalostustrategia myös rajaa kasvatustoimintaa.

Uusi laki kieltää myös mm. keisarinleikkaukset ja keinosiemennyksen ja laissa on melkein joka kohdassa valtioneuvoston asetuksenanto- oikeus. Uskon että Suomen hallituksella on tärkeämpääkin tekemistä kuin pohtia koirien keisarinleikkauksia ja keinosiemennyksiä. Laki pitää kirjoittaa ilman viitteitä asetuksiin. Jos laki menisi tässä muodossa läpi, en usko,että kovinkaan moni haluaa enää kasvattaa, kun tietyt rodut leimattaisiin eläinjalostuksen kannalta sanktioiduiksi rodun erityisominaisuuden takia.

Eläinsuojeluun teoreettisesti ja liian innokkaasti suhtautuva harrastajaporukka, jolla ei ole kokemusta koirien kasvattamisesta, voi jäädä tulevaisuudessa kokonaan ilman rotukoiran pentuja.


EI SAA KOPIOIDA EI LIITTÄÄ EIKÄ JAKAA



SCARFACE UUTISET JOULUKUU 2017

On pikkujoulun aika, otan pienen varaslähdön jouluun ja jaan muutaman joululahjan jo nyt.

Isoimman lahjapaketin ansaitsevat kaikki Scarface kasvattien omistajat, olette huolehtineet hyvin ja vastuuntuntoisesti kasvateista ja tuoneet kasvatteja mukavasti esille erinäisissä harrastuksissa. Olette myös jaksaneet kuunnella kasvattajan neuvoja ja ohjeita. Henkilökohtaisen joululahjan ansaitsevat Hanna : kotisivujen aktiivisista päivityksestä; Kirsi: upeista mainoksista; Anitta:hienoista valokuvista ja Scarface-päivien järjestämisestä; Marita: staffien erikoisnäyttelyn järjestämisesti Keuruulla ja Scarface- kalenterin toteuttamisesta sekä Tiina: webmasterin hommien hoidosta Scarface facebookryhmässä.

Staffiyhdistyksen hallituksesta joululahjan ansaitsevat Salina Parkkonen, aina aktiivisena ja yhteistyökykyisenä sihteerinä, Eija Rahikka jalostusasioihin paneutuvana jäsenenä ja Susan Berghäll luonnetestien järjestäjänä, Paula Pekkanen ystävällisenä jäsensihteerinä sekä yhdistyksen sivujen aktiivinen webmaster Tiina Kiiltomäki, joka jaksaa aina yllättää nopeilla päivityksillä.

Vietimme pikkujoulua Alicanten kansainvälisessä koiranäyttelyssä, paikalla oli 120 staffia, aikamoinen otos espanjalaisesta staffikannasta. Tuomarina toimi tuomarimuutoksen myötä englantilainen Dave Lee, alun alkaen tuomarina piti olla Steve Halifax (Jackstaff).

Punaisia ja punapiedejä staffeja oli enemmän kuin mustia staffeja. Nuorten luokan voitti valkopied uros Eartquake Staff Oracle,toiseksi sijoittui Itcheboren Breach of Plans, kolmanneksi Jucalstaff Vicyen ja neljänneksi D Spain Fueco Negro Cherokee, nuortenluokassa ei ollut kuin 9 staffia.

Avoimessa luokassa kisasi 29 staffia ja luokan voitti ranskalainen uros jch ch Lord Largo Pineapple du clan Molotov. Samainen uros on kilpaillut menestyksekkäästi Englannissa eikä uroksessa ollut moitteen sijaa. Kaunis tummanpunainen valkoisin merkein, hyvä pää ehkä pigmenttiä saisi olla vähän enemmän, kaunis selkälinja, raajaluusto, hännänkanto ja erinomainen liikkuja.

Pomo sai erin ja esiintyi mallikkaasta. Kehässä oli useita rähjääviä uroksia, myös joitakin arkoja yksilöitä. Jos espanjalaiset urokset esitettäisiin Suomen kehissä, eivät juuri eh:ta tai eri:ä enempää saisi, koska useilla on korkea hännänkanto, ovat kooltaan pienempiä, kapeampia eikä rintakehä ole massiivinen ja pää on myös kooltaan pienempi, mitä Suomessa on totuttu näkemään ja staffit ovat todella kuivassa /fittness kunnossa, urokset ovat painoltaan noin 16-18 kiloisia. Liikalihavia staffeja ei ollut ensimmäistäkään. Muutamia ontuvia staffeja näkyi ja liikkeissä oli aikalailla sanottavaa. Monet yksilöt olivat lihasköyhiä. Espanjalaisten urosten pään malli on yleensä hyvä, ei juuri näy ryppyisiä päitä eikä liikaa huulia ja korvat ovat myös yleensä kauniit pienet ja ohuet ruusukorvat ja silmät tummat väriltään, pyöreät ja kaukana toisistaan.

Olen kyllä sitä mieltä, että staffit vastaavat kooltaan paremmin rotumääritelmää Espanjassa kuin Suomessa. Olisikin enemmän kuin perusteltua punnita ja mitata Suomalaista staffikantaa esim. ensi vuoden erikoisnäyttelyssä. Vaikka on juhlaerikoisnäyttely, ei ensimmäistäkään rodun kotimaan tuomaria ole kutsuttu arvostelemaan, mikä on mielestäni hyvin erikoista eikä puheenjohtajan perustelut hollantilaisen ja irlantilaisen tuomarin kutsumisesta ainakaan minuun uppoa. On ihan turhaa verrata amstaffeja ja staffeja toisiinsa tuomarivalintoja tehdessä. Alicanten kolmessa näytteylyssä 2-3.12 oli kolme brittituomaria! Samoin Ruotsin kesän erikoisnäyttelyssä on ollut 4 -5 brittituomaria ja talven erkkarissa myös kaksi. Muita maita voi käyttää vertailukohteena.

Moni kenneli tuo ”liukuhihnalta ” staffeja niin Espanjasta kuin muualtakin Euroopasta. Kehottaisin tutustumaan pentujen vanhempiin ”livenä” ennen kuin ostopäätöstä tehdään. Valokuvassa kaunis staffi ei välttämättä ole sitä luonnossa. Eikä valokuvan perusteella pysty arvioimaan minkäluonteinen staffi on. Vaikka tänään Alicanten näyttelyssä oli paikalla yli 120 staffia ja liki 70 urosta, siitosuroksiksi kelpuuttaisin ainoastaan 4 urosta eikä näitä neljää urostakaan ole millään lailla terveystutkittu, koska täältä ei tutkita koiria.


EI SAA KOPIOIDA EI LIITTÄÄ EIKÄ JAKAA



SCARFACE UUTISET MARRASKUU

Enpä olisi uskonut, että törmää eräänlaiseen ”valemediaan” koirasivuilla; jopa oman rodun piirissä.

Ruotsalainen staffiharrastaja, noviisikasvattaja David Hermansson ylläpitää Nordic staffords -sivuja, vahingossa löysin tieni sivuille. Olin yllättynyt, miten subjektiiviset sivut olivat. Näytti vähän siltä,että oma koira tai tuttavan koira haluttiin Top listan kärkeen keinoja kaihtamatta; kilpakumppani, jolla on reilusti enemmän pisteitä jopa sivujen ylläpitäjän omalla laskutyylillä laskettuna, oli tiputettu harmaalle sijalle ilman, että näkyi minkäänlaista perustetta menettelylle eikä koira näy tilastoissa ykkössijalla. Sivujen ylläpitäjä on itse ideoinnut pistelaskusysteemin. TOP BREEDER pisteitä oli väärin laskettu. Esimerkiksi Scarface kennelin pisteistä puuttui Elmon 211 pistettä ja kennelin kokonaispistemääräksi oli laskettu 444, vaikka oikea pistemäärä on 628 pistettä. Pyysin sivujen ylläpitäjää korjaamaan omaa pistelaskuaan useiden viikkojen ajan, mutta hän korjasi tuloksen vasta useamman yhteydenoton jälkeen. En ole tarkistanut muiden koirien/kasvattajien tulosta ja pelkään pahoin, että virheitä löytyy. Ihmettelen, että joku viitsii nähdä suunnattoman vaivan vain ylläpitääksen ”valemediaa” tai harhaanjohtavaa taulukointia staffien näyttelytuloksista.

Dino on kotiutunut hyvin Sadun ja Jukan luo Kuopioon. Polveutumistutkimuksessa varmistui, että Iiro/ Vangerbull Iron Man on Dinon isä. Polveutumisen tutkiminen on hankala systeemi: hidas, byrokraattinen ja kallis. Jos halutaan, että koirat DNA testataan, kennelliiton pitäisi kehittää omaa sähköistä järjestelmäänsä juostavammaksi. Dino/ Scarface The Little Prince on nuorin Scarface kasvatti ja täyttää 12 viikkoa ensi viikolla ja saa ekat rokotuksensa, vanhin elossa oleva Scarface kasvatti on Scarface Carpe Diem ”Aada”, joka täyttää reilun viikon päästä 17 vuotta. Kunnioitettava ikä! Onnea!

Marita on teettämässä Scarface- vuosikalentereita, ottakaa yhteyttä Maritaan, jos haluatte osallistua kalenterin tekoon, Scarface facebook -ryhmässä on tarkemmat tiedot asiasta.
Ensi keväänä voisi useampi Scarface kasvatin omistaja mennä kasvatin kanssa luonnetestiin ( n. 4 vuotias - alle 8 vuotias). Yhdistyksen kotisivuilla näkyy luonnetestien päivämäärät ja testiin pitää ilmoittautua puhelimitse.

EI SAA KOPIOIDA EI LIITTÄÄ EIKÄ JAKAA



SCARFACE UUTISET LOKA-MARRASKUU

Syksy on taas tullut rankkoine sateineen eikä kesää oikein ollut. Pihapiirimme tutut eläimet voi edelleen tavata, peuraemä käy kahden vasan kanssa pellolla syömässä herkkuja mm. mangoldia, papuja ja mansikanlehtiä, merikotka saalistaa ja katsastaa mahdolliset saalispaikat ilmasta käsin, kettu taas ilmestyy hämärään aikaan pellon laidalle saalistamaan mm. maamyyriä, myyrät ovat olleet tänä vuonna aktiivisia, peruna poikineen on päätynyt niiden suihin.

Kullan poika Scarface The Little Prince ”Dino” täytti 7 viikkoa ja oli pentuetarkastuksessa Raisiossa Paikkarin eläinlääkäriasemalla (kunnallinen). Paikkarissa yhden pennun pentuetarkastus maksoi 34,50 euroa ja poliklinikkamaksun 15 euroa. Jos olisimme menneet yksityiseen Raision Evidensiaan rahaa olisi kulunut 78 euroa, aikamoinen ero hinnoissa ;yksityinen Evidensia on 28,5 euroa kalliimpi! Kunnalliset eläinlääkäripalvelut ovat uhattuina enkä ole huomattunut että Kennelliitto tai kasvattajien etujärjestö Sukoka olisi mitenkään kommentoinnut asiaa; nostanut asiaa esille tai puolustanut kunnallisia edullisia eläinlääkäripalveluja. Kennelliitto on jopa ottanut ruotsalaisen/monikansallisen Evidensian Messarin näyttelyiden yhteistyökumppaniksi eikä ole minkäänlaista havaintoa siitä, että keskusteltaisiin, miten koiranomistajat /kasvattajat pystyvät maksamaan kalliita hintoja koirien terveydenhoidosta nyt ja tulevaisuudessa. Evidensia on Euroopan johtava eläinlääkäripalveluita tarjoava yritys ja Suomessa on reilut 30 toimipistettä. En usko, että eläinlääkäripalveluiden keskittyminen ja monopolisoituminen tuo mitään hyvää tullessaan.

Viime aikoina koiraihmisten jutuista on paljastunut, että koirien sairauksia hoidettaessa tehdään turhia tutkimuksia, jotka ovat kalliita ja jopa hoidot ovat olleet virheellisiä esimerkiksi kapia sairastavalle koiralle on annettu pitkä antibioottikuuri eikä lainkaan kapilääkitystä.

Kennelliiton toinen yhteistyökumppani on ruotsalainen vakuutusyhtiö Agria, olisi mukavaa kuulla perusteluja kyseiseen yhteistyöhön ja miten suomalaiset vakuutusyhtiöt suhtautuvat asiaan? Ruotsin Svenska Kennelklubben yhteistyökumppanina on ruotsalainen vakuutusyhtiö Agria, mutta esimerkiksi Ruotsin voittajanäyttelyn sivuilla ei näy, että sponsoroitaisiin esimerkiksi Evidensiaa? Suomen Kennelliiton linjauksia yhteistyökumppaniasiassa on vaikeaa ymmärtää vai aikooko Suomen Kennelliitto ulkoistaa itsensä ja tulevaisuudessa fuusioituu ruotsalaiseen Svenska kennelklubbeniin? En ole kovin isänmaallinen, mutta ihmettelen tätä ruotsalaisuusbuumia, jota kennelliitto tukee valinnoillaan.

IHANNESTAFFI

Scarface kotisivuilla on kerran kahdessa kuukaudessa merkittävän ja arvostetun kasvattajan näkemys ihannestaffista sekä innokkaan ja rodulle omistautuneen staffin omistajan/omistajien
näkemys samasta aihepiiristä kera valokuvien, kyseessä on kutsukirjoitus.

Toivon, että IHANNESTAFFI-kirjoitukset osaltaan auttavat luomaan positiivista ilmapiiriä ja keskitytään staffiin rotuna vähän syvällisemmin kuin näyttelyiden tai kokeiden kautta. Henkinen pääoma ja pohdinta on hauskaa, kun jaksaa hetkeksi pysähtyä pohtimaan ja kirjoittamaan.
Kiitos kirjoituksista!


Anitta Kröger: Ihanne staffini


Milla Mäkivaara, kennel Finemills: Ihannestaffini


Ei saa kopioida ei linkittää eikä liittää


SCARFACE UUTISET SYYS/LOKAKUU

Kullan poikapentu on neliviikkoinen: reipas, iloinen hännänheiluttaja ja leikkii minkä uniltaan ehtii. Etusivulla on useita kuvia pikkuherrasta nimeltään Scarface The Little Prince ja Kullasta. Pikkupoika onkin ainut Scarface kasvatti tänä vuonna. Tämän vuoden pentusuunnitelmat kun eivät ole menneet putkeen, ensin Janis jäi tyhjäksi ja Maisan ainut pentu menehtyi. Ikävien uutisten määrä ei näytä loppuvan, Ansalta ja Moonalta poistettiin kohtu sisarten ollessa vuoden ikäisiä…

Tuontinarttu Jajcas Positive Dreamin linja ei jatku Scarface staffeissa, ellei Jacobille löydy sopivaa Scarface tyttöä astuttavaksi. Scarface kenneli on tuonut 6 urosta Englannista ja yhden Irlannista ja kolme narttua Englannista. Tuontinartuista Fi mva Tycron Ruff In Tumblen ”Gypsy” ja Fi mva Seenworstaff Shizzacrackan ”Poppet” ovat olleet onnistuneita tuonteja niin terveytensä, luonteensa kuin ulkomuotonsa suhteen ja ovat vahvasti Scarface staffien sukulinjoissa.

Scarface kennelin ensimmäinen tuontiuros Multichampion Morka the Fireblade ”Poika” on kennelin kantauros ja kaikkien Scarface kasvattien sukutaulussa. Poika on periyttänyt erittäin terveitä staffeja, vahvan luonteisia ja hyvää rotutyyppiä. Pojalla on yhdeksän pentuetta neljässä eri kennelissä ja Scarface pentueita 4.

Scarface tuontiurokset ovat jättäneet vahvasti tassunjälkensä suomalaisiin staffeihin, esiintyen useimpien suomalaisten kennelien jalostusyksilöiden sukutauluissa ja jopa kantanarttujen.

Fi mva JV-05 Jajca s Conqueror ”Iippoa” on käyttänyt 10 kenneliä ja viisi kenneliä kaksi kertaa ja Iippo löytyykin melkein aina mustien suomalaisten staffien sukutaulusta samoin Jajcas Jack Frost ”Jacob" ja Jacobin sukulinjat näkyvät näyttelykehissä tänä päivänäkin. Jacobia on käyttäynyt 6 kenneliä.

Gallanstaff Touch of Gold ”Rölli”on monien punaisten staffien takana ja Rölliä on käyttänyt 12 kenneliä. Toista punaista urosta Fi mva Bradfax Kushanku ”Roppia” on käyttänyt seitsemän kenneliä.

Scarface kenneli on auliisti antanut tuontiuroksiaan myös muiden kennelien käytettäväksi ja monet ovat menestyneet tuontien avustuksella. Mitään suurta kiitosta ei ole kuulunut, enemmänkin on ” kauttarantojen” kuulunut negatiivista palautetta.

Scarface kenneli on tuonut pakastespermaa kaksi kertaa GB CH AU CH Colliermans Lionheart at Dazmanic ”Georgen” spermaa vuonna 2008, josta saanut kaksi hyvää pentuetta Scarface L- ja S-pentueen ja esimerksi FI mva Jv-09 Scarface Saturday Boy ”Elmoa” on käytetty siitokseen 10 kertaa ja Elmolla on 13 muotovaliota ja kaksi vuoden staffia jälkeläisissään. Kenneli toi myös Kyraloebis Italian Gigalon sperman.

Scarface kennelin viimeinen tuontiuros on kolmevuotias Roughnecks Leading Light ”Pomo”, jota on käyttänyt Fiteck kenneli. Pomon poika Yoda oli erkkarissa ROP-pentu ja BIS-2. Scarface kenneli on onnistunut tuonneissaan.

Staffien tuominen ulkomailta vaatii hyviä henkilösuhteita englantilaisiin kasvattajiin, myös tietoa koirien sukutauluista, mutta myös koirien näkemistä livenä. Valokuvassa staffi voi olla upean näköinen,mutta ei välttämättä luonnossa eikä luonnetta pysty näkemään, ellei ole kontaktissa koiraan.


EI SAA KOPIOIDA EI LINKITTÄÄ EIKÄ JAKAA
kuva: Heidi Karjalainen

SCARFACE UUTISET SYYSKUU / 2017

Ampuminmaalla on jo syksyiset tunnelmat, mustikkaa tulee kohtalaisesti,
puolukka punertaa; kesän kuivuuden takia sieniä ei juuri ole. Pihapiirissä
viihtyvällä peuralla ja kyhmyjoutsenella on pari jälkeläistä ja villikissalla yksi.
Yksi jälkeläinen tai yhtään onkin tämän vuoden ilmiö. Janis odotti isohkoa
pentuetta ultran perusteella, mutta oli luonut pentunsa, Hansu sai alkukesästä yhden tytön, Maisa yhden pojan, joka menehtyi ja Kulta yhden pojan.

Kasvattajalle ei yhtään tai yksi pentu ei ole mitenkään miellyttävää, koska
tiedossa on yleensä riskisynnytys varsinkin jos pentu on kooltaan suuri tai
tulossa virheasennossa myös polttoheikkoutta voi ilmetä yhden kahden pennun pentueessa. Kun pohtii yhden pennun synnyttäneen nartun astuttamista uudestaan, kannattaa luopua hankkeesta, jos narttu synnyttää ennenaikaisesti tai on totaalista polttoheikkoutta tai nartulla on ahdas lantio. Ensi vuodella on suunnitteilla kaksi tai kolme Scarface-pentuetta ja toivotaan, että tuleva vuosi olisi hedelmällisempi kuin tämä vuosi.

Ykkönen tai kakkonen on koiranäyttelyssä hyvä saavutus ja erikoisnäyttelyssä PU/PN-sijoitus on aina loistava tulos. TerriEri näyttelyssä Fi mva JV-10 Scarface Saturday Boy oli ROP ja Rop- veteraani ja kuukautta aikaisemmin erkkarissa PU2 Miguel Navarrolla, Elmolla ja Kirsillä menee lujaa, muistettakoon, että Elmo oli vuonna 2010 erkkarissa Kay Aspinilla (kennel Scarthwaite) PU4 . Fi mva Scarface Rasputin”Sälli” oli hienosti TerriErissä PU2.

Pieni kertaus, miten Scarface kasvatit ovat pärjänneet erkoisnäyttelyissä vuosien saatossa. Parhaiten erkkareissa on menestynyt FI mva Scarface Parliament Boy ”Paavo” ollen englantilaisilla kasvattajatuomareilla vuonna 2001 Fred Gaddilla (kennel Gadkey) PU2 ja kaksi kertaa ROP vuonna 2003 Jean Loughboroughilla (kennel Cataphract) ja vuonna 2004 Laureen Williamsilla (kennel Jodel). FI mva Scarface August Moon on ollut hienosti ROP ja FI mva JV-10 Scarface Saturday Boy kaksi kertaa PU-sijoilla ja FI mva Scarface My Gypsy Girl ja FI mva Scarface Go Metalstaff molemmat VSP ja PN1.

Paavon veljet Fi mva Scarface Platon ”Mooses” oli 2001 Fred Gaddilla PU3 ja samana vuonna Scarface Poor People” Remi” PU4 ja sisko Fi mva Scarface Princess ”Bertta” David Levylla ( kennel Alidav) PN2 vuonna 2002. Fi mva Scarface My Gypsy Girl ”Tyttö” oli 2004 Laureen Williamsilla VSP ja PN1 ja Tytön veli FI mva Scarface Morka PU3. Tytön tyttäret CIB FI mva Scarface Gold Irish Rose ”Flicka” oli vuonna 2006 Vera Westwoodilla (kennel Nethertonion) PN4 ja Fi, Su mva Scarface Go Metalstaff ”Svea” VSP/PN1 vuonna 2008 Paul Stanwaylla (kennel Waystaff) ja Tytön poika Scarface Gallant Pirate ”Esko” Gerald Westwoodilla (kennel Nethertonion) PU4.

Scarface Gold Irish Rose ”Flickan” tytär Fi mva Scarface Lily of Valley vuonna 2011 Cornelia Bergundthalilla PN4 ja poika Elmo vuonna 2010 PU4 ja tänä vuonna PU2 ja tyttären/ Scarface Lucky Devil ”Lolan” poika Scarface Always Summer ”Diego” PU3 Kevin Jonesilla (kennel Maxsta) vuonna 2012 ja veli FI mva Scarface August Moon ”Reino” 2013 ROP Karon Jacksonilla (kennel Jackabyte). Reinon siskon Scarface Angel ”Fondin” tytär Fi mva Scarface Rosa”Muusa” oli tänä vuonna PN2 Mc Dermott Gillianilla (kennel Macardermus).

Scarface Hoya Bella ”Ella” vuonna 2005 Ann Dickillä (kennel Bourtie) PN3, Ella on FI mva Scarface The Beatlesin ”Lemmyn ” isoisoäiti (myös Muusan) ja Lemmy oli vuonna 2011 Bill Blackerilla( kennel Grossguns) PU2. Vuonna 1999 FI mva Scarface Zaicca”Körmy” oli PU3 Yvonne Hedgesillä (kennel Ramblix), Körmyn sukulinjoja ei ole nykyisissä Scarface staffeissa. Näin siis erkkareissa on mennyt vuosien saatossa ja toivotaan, että tulevaisuus on yhtä valoisa.

Viimeinen Scarface staffitapaaminen tälle syksylle on sunnuntaina 24.9 klo 13.30-15 Turussa Kupittaalla, tervetuloa joukolla mukaan.


Milla Mäkivaara, kennel Finemills: Ihannestaffini

Kiitos kirjoituspyynnöstäsi!

Ihannestaffini on.... Kaunis narttustaffi.. Tumma ,kiiltävä , hyvä turkkinen. Vankka, terveesti rakentunut, kompakti runko ..kaunis pää, tummat, pyöreät silmät joissa ihana lempeä ilme... Eloisa mutta tasapainoinen luonne ja heiluva häntä❤

Ensimmäisen staffin hankimme v. 2006 , Heppatyttönä se Afgaaninvinttikoiran ja hevostallin yhtälö ei tuntunut oikealta...

Staffeissa rakastuin näköön ja kokoon sekä upeaan luonteeseen, älykäs aina innokas ja aktiivinen liikkuja, ihmisläheinen , persoonallinen ja herkkäkin.
Siisti, sopivankokoinen pusukone.

Hyvä luonne ja vahva ,terve rakenne ..niitä arvostan!

milla

Anitta Kröger: Ihanne staffini

Heissan staffiporukka!
Kiitos Marjaanalle kutsusta kirjoitella ihannestaffista.
Alkuun vähän taustaa staffihulluudeksi kuvattuun diagnoosiini. Reilu kolme vuotta sitten tapasin ensimmäisen staffin livenä, naapurirapussa asui herra nimeltä Turo. Kun tapasimme, niin naamassani ei ollut kohtaa mitä kyseinen herra ei olisi putsannut ja tuntui kuin tornaado olisi pyörinyt ympärilläni. Voi sitä iloisuuden määrää. Silloin heräsi kiinnostus kyseistä rotua kohtaan ja seuraavan vuorokauden istuskelinkin tietokoneella tutkiskelemassa kyseistä rotua ja staffien ominaisuuksia. Mielessäni puntaroin, josko tämä olisi minulle SE rotu. Aikaisemmassa elämässäni kaikki koirat ovat olleet enemmän tai vähemmän metsästyskoiria. Lopulta mieleni tulos oli KYLLÄ.

Otin yhteyttä Scarface kenneliin ja loppu onkin sitten historiaa. Ensimmäisen ja tällähetkellä ainakin vielä toistaiseksi ainoan staffini sain kotiini heinäkuussa 2014. Siitä päivästä virallisesti alkoi tämä tautini.
Ensin mielestäni oma Sällini oli yksinkertaisesti paras ja kaikkein oivallisin, fiksuin, hassuin sekä rakastettavin koira, eli juurikin ihannestaffini. Nyt monet muutkin staffit ovat päässeet melko lähelle tuota kuvausta.

Staffissa minua viehättää sen iloisuus, älykkyys, avoimuus, rohkeus, huumorintajuisuus ja koko se pieni lihaksikas energiapakkaus. Voi sitä riemun määrää, kun tulee kotiin ja Sälli ottaa vastaan. Aivan sama onko ollut 2 minuuttia vai 2 päivää pois, aina yhtä suurella rakkaudella vastaanotto on. Samoin on kaikki tuttujeni staffit tervehtimässä, en usko että on olemassakaan sellaista hassua hännän heiluttajaa, joka ylenkatsoisi ketään ihmistä. Sälli ainakin rakastaa kaikkia....tahtoipa toinen osapuoli sitä tai ei! Kesällä Ruotsin erkkarimatkalla laivalla tuli neljä pientä mukeloa tervehtimään Sälliä, joka häntä heiluen nuoli parin pojan nassut...tästä nyt ei välttämättä tykännyt kuin kyseiset pienet nauravat pojat sekä koira. Mutta tulipahan poikien räkäjanat putsatuksi. Sellainen pusukone on staffi.

Pentuna ensimmäinen harrastus oli pentukoulu. Siellä tunsin itseni tyhmemmäksi kuin koirani, mutta se nyt ei mikään ihme ollut. Nyt mitä ilmeisemmin kyseinen koulutus kantaa hedelmää, sillä koiranäytteyissä Sälli menee kenen kanssa vaan kehään ja ovat sitä helpoksi vietäväksi kehuneet. Joskus kun Sälli menee kehään, olen lukevani sen ilmeestä, että "pysy sä vaan kaukana ja anna mun mennä kierteleen niiden kanssa jotka osaa". Tämä järjestely on sopinut itselleni erittäin mainiosti. Itse en kehään halua, mutta vähitellen alkaa oma silmäkin kouliintua katsomaan koiria ....vai miten se meni...näyttelyt on vieneet niin mukanaan, että menneenä kesänä havaitsin SuomiPopilla erään artistin purennan olevan EVA-luokkaa ja siihen jäi musiikkiin keskittyminen.

Älykkyys ja rohkeus tuli esille hevostelujen kautta. Treenasimme Sällin kanssa ravihevosta ja Sälli pääsi aina jäähdyttelylenkille mukaan. Tiesi odottaa kiltisti hetkeä jolloin sai tulla mukaan ja mielellään tuli aina henkivartijaksi. Kiersi puskat ja ojanpohjat osoittaen nuorelle hevoselle, että kaikki möröt on karkotettu. Koskaan se ei mennyt hevosen jalkojen alle, vaikka läheltä pollea komensikin. Väitän, että nämä kaksi keskustelivatkin keskenään. Voinkin siis sanoa, että ihannestaffini on rohkea vaan ei tyhmän rohkea.

Huumorintaju on staffeilla mielestäni varsin mainio. Ensimmäisenä tulee mieleeni Poppet, tuo ihastuttava mummumammeli joka osaa musisoida kuivuneella puun lehdellä. Lehti huulien väliin ja laulaa hienoa serenadia, tosin ehkä tähän senkin ajaa namien aneleminen...jotkut voisivat kutsua sitä ahneudeksi. Tai lukuisat kuvat rikotuista tavaroista ja staffin ilme "räjähti enkä tiedä miksi, milloin enkä edes miten".

Mitä olen itselleni saanut ihanan Sällini matkassa? Lukuisia ystäviä sieltä ja täältä, hauskoja hetkiä näyttelyissä, koulutuksissa ja monenmoisissa tapaamisissa. Nyt asuessani jälleen Kokemäellä, tuntuu että Sällin tuntevat kaikki. Puolisoni on tuonut useamman kerran kyliltä Sällille terveisiä ja monelle minä en ole enää Anitta, vaan Sällin äiti. Tosin tuota äiti nimitystä en allekirjoita, sillä se kuuluu Fondille.

Ihannestaffi on ennenkaikkea terve, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kiitos tästä kuuluukin kasvattajille! Me omistajat voimme vain ylläpitää koiran hyvinvointia ja tehdä sen elämästä mielekästä sekä mahdollisimman hyvää, samoinhan stafferomme tekevät meille.

Aurinkoista syksyä toivotellen!
Anitta ja ihannestaffini Scarface Rasputin alias Sälli


EI SAA KOPIOIDA EI LINKITTÄÄ EIKÄ JAKAA

SCARFACE UUTISET ELOKUU/2017

On jo sadonkorjuuaika, kesä melkein meni jo ja ilmat olivat vaihtelevia. Espanjassa mitattiin kaikkien aikojen lämpöennätys Cordopassa 47,3 astetta kun taas Suomessa ei ole ollut kovin montaa hellepäivää.

Olen saanut mukavasti yhteydenottoja Scarface veteraanien omistajilta, vanhin elossa oleva Scarface kasvatti on tietääkseni Scarface Carpe Diem” Aada”, joka täyttää marraskuussa 17 vuotta, kunnioitettava ikä! Scarface Mandy ”Armi” ja Fi mva Scarface Mr Black ”Otto” ovat 14 -vuotiaita ja Fi Mva Scarface Tina ”Siiri” ja Scarface Tempo ”Äijä” 13 -vuotiaita ja Scarface Gallant Pirate ”Esko”, Scarface Ghost Queen ”Aura”, Scarface Green Star ”Oiva” ja Fi Mva Scarface Good Girl ”Viivi” kaikki 12- vuotiaita ja Scarface Papillon ”Papi” 11 vuotta ja 10- vuotiaita elossa olevia onkin jo enemmän mm. Scarface Jari -K ”Pontus" ja Scarface D- ja B -pennut.

Scarface S-pennut Elmo, Tarmo, Otto, Fattis, Mimmi ja Nelli ovat elokuun alusta veteraaneja, niin se aika kuluu. Erikoisnäyttelyn tuomari Miguel Navarro, Espanjan staffiyhdistyksen presidentti ja menestynyt kasvattaja kennelnimellä d Spain Fuego Negro ihastui FI mva JV- 09 Scarface Saturday Boy:n ”Elmoon” eikä ollut uskoa Elmon korkeaa ikää. Tosin tuomari laittoi Elmon edelle oman kasvattinsa d Spain Fuego Negro Cassiuksen pojan Harrystaff Yukonin Elmon ollessa hienosti PU2! Fi mva Scarface Rasputin ”Sälli” oli valioluokan kolmonen ja Sällin jälkeläisluokka hienosti kakkonen, kiitos Salinalle Sällin esittämisestä ja suurkiitos Sällin jälkeläisluokkaan osallistumisesta, kaikille tuli pitkä päivä.

Erikoisnäyttelyn narttujen tuomari McDermott Gillian Englannista arvosteli objektiivisesti. Heidi esitti Muusan/ Fi mva Scarface Rosan upeasti valioluokan voittoon ja PN2! Kulta tuli valioluokassa hienosti kolmanneksi ja sai palkinnoksi kotiinvietäväksi äidilleen ja Jacobille tuliaisia. Onnea Kirsille, Timolle ja Elmolle ja Heidille ja Muusalle! Scarface kennelin penturintamalla ei ole ollut kovin vilkasta tänä kesänä. Ensi vuodeksi on suunnitteilla pennut Muusalle / Fi mva Scarface Rosa ja Roughnecks Leading Light ”Pomolle” ja Scarface Maisy Daisylle ” Maisalle”, sulhanen on vielä pohdinnassa. Toivon, että ensi keväänä viedään useita Scarface kasvatteja luonnetestiin (4 -vuotiaita tai vanhempia). Voitte kysyä Anittalta ja Heidiltä, kuinka mukavasta jutusta on kyse. Staffiyhdistys on ansiokkaasti järjestänyt useita luonnetestejä vuodessa ja paikkoja kyllä riittää.

Scarface-päiviä vietettiin 13.8 Anittan ja Arin maatilalla ja kesämökeillä Kokemäen joen rannalla, Sällin kotona. Paikka oli upea, järjestelyt hoidettu ammattitaidolla, hirvikeitto ja marjatäytekakku olivat herkullisia; kaiken kaikkiaan mukava päivä staffien ja staffi-ihmisten parissa, myös sää oli suosiollinen, ainoastaan pientä tihkua tuli aika ajoin. Scarface-päivien uutuutena oli turististaffi- ja paras pari BIS ja jo perinteinen Scarface paras uros/narttu ja BIS. Kiitos kaikille talkoolaisille,osallistujille, erinomaisille tuomareille Annelle ja Millalle sekä Heidille ja Juholle upeista kuvista ja suurkiitos Anittalle! Vaikuttaa siltä, että Scarface päivien ulkoistaminen Ampuminmaan saarelta oli enemmän kuin tervetullut vaihtoehto, uusi paikka, uudet ideat ja into. Ensi vuonna Scarface-päivää vietetään Keski-Suomessa Maritan luona.

Marica Ahlroth, kennel Fiteck: Ihannestaffini

MINUN IHANNESTAFFINI ON… … se joustava terrierimäinen ilopilleri, jonka rakenteessa mittasuhteet ovat rakentuneen oikein. Ei ylirakentuneita tai liian niukkaa, sillain terveen mallisesti. Se kuva on mielessäni. Kauniisti itseään kantava ja vapaasti ravaava, ei liian lyhyttä ja jäykkää askelta, mutta ei myöskään mitään liian korkealla liitävää.

Pyöreä kallo-osa ja siihen sopivan kokoinen vahva kuono-osa, jonka tiiviit kuivat huulet ja oikean kokoiset sieraimet luovat tasapainoisen staffin pään. Isot valkoiset hampaat oikea asentoisena kuuluvat ihannestaffilleni ilman puutoksia. Tummahkot turkin väriin sopeutuvat pyöreät silmät ja kauniit sopusuhtaiset ruusukorvat. Oikean mallinen otsapenger kuuluu kokonaisuuteen, ei liian ylikorostunut eikä ryppyinen. Vahva alaspäin levenevä kaula yhdistyy lihaksikkaaseen runkoon. Suora oikein kannettu selkälinja ja kauniisti kaareutuneet kylkiluut luovat oikean mallisen ja pituisen kokonaisuuden syvän rintakehän kanssa, hännän jatkuen kauniisti laskeutuvana alaspäin. Vahvat suorat raajat oikean mallisilla tassuilla luo sen terrierimäisen joustavan ihannestaffini. Leveä ja lihaksikas reisi takaa mallikkaan voimakkaan takaosan. Rakenteen mittasuhteilla on merkitystä, kun haetaan ihannetta. Ja ne kulmaukset, ne ovat tärkeät, mutta ei liikaa.

Oikeat mittasuhteet luustossa luovat terveesti liikkuvan staffin ja näin siitä saa varmemmin pitkäikäisen harrastuskaverin. Puhtaat kirkkaat värit riittävällä pigmentillä kuuluvat staffin lyhyeen tiheään ihon myötäiseen karvapeitteeseen. Terve iho vahvalla karvoituksella.

Kuuliainen ja viisas staffi sopivasti terrierimäisellä terävyydellä puhuttelee minua enemmän kuin pehmeän pidättyväinen, myös ihannestaffini sukutaulun yksilöt edustavat tällaisia yksilöitä. Staffin kuuluu olla kiinnostunut ympärillään tapahtuvista tilanteista iloisella mielellä ja osata myös rauhoittua pian. Parhaimmillaan se on, kun saa olla mukana puuhaamassa sisällä tai ulkona,säällä kuin säällä.

Ihannestaffini sukutaulussa on laajasti terveystutkittuja yksilöitä ja vahvasti omaa malliaan periyttäviä persoonia. Geneettistä monipuolisuutta unohtamatta. Terveyden suhteen löytyy mahdollisimman paljon tietoa kasvattajilta, vaikka ovatkin ulkomaisia. Tiiviit kontaktit ulkomaisten koirien tuojiin ja kasvattajiin on ensiarvoisen tärkeää.

Kiitos Marjaana kysymästä; tässä on aika laajasti siitä mikä minulle kasvattajana ihannestaffi ON :)


Kirsi ja Timo Susi: Ihannestaffimme

Hei staffinistit!!

Kiitos kutsusta kirjoittaa meidän ajatuksistamme ihannestaffista.
Olemme perhe, jossa asustaa kaksi aikuista ja kaksi nuorta, joista toinen on jo lentänyt pesästä. Staffeja meiltä löytyy kaksi. Vanhempi Elmo, saapui onnekkaan sattuman kautta 2009 ja nuorempi Saaga, Elmon lapsenlapsi, vuoden odottelun jälkeen syksyllä 2016. Harrastukseksi meillä Elmon kanssa muodostui näyttelytouhu. Alku oli noviiseille haastavaa ja uutta, mutta varsin koukuttavaa, kun jo junnuna melko valmis uros tuntui miellyttävän näyttelytuomareita. Aika näyttää, mihin Saaga nuoren intonsa purkaa vartuttuaan.

Vuosien myötä ollaan kierrelty Suomea ja pariin kertaan myös ulkomailla. Kerran Englannissa Cruftsissa ja kerran Ruotsissa My Dogissa. Vastaan on tullut monenmuotoisia ja -värisiä Staffeja. Rotumme yksi rikkauksista onkin ulkomuodon moninaisuus. On hoikkaa, tanakampaa ja bullimpaa tyyppiä. On ruusukorvaa, pystykorvaa ja jotain siltä väliltä. Oikeastaan ainoa yhteinen piirre on villisti vispaava häntä ja riemukas pusutervehdys.

Parhaita piirteitä Staffissa ulkomuodollisesti onkin meidän mielestämme vahva ja kompakti runko, sekä veijarimainen, sydämet sulattava ”hymy”. Staffin luonteeseen jo rotumääritelmänkin mukaan kuuluu rohkeus. Terve rohkeus ja pelottomuus tarpeen vaatiessa ovat ihannestaffin ominaisuuksia. Ihannestaffimme luonne on avoin, helposti lähestyttävä ja innostuva. Kaikessa arjen puuhissa mukana viihtyvä ja sopeutuva, koska arkihan näiden kanssa on se tärkein aika. Staffi on ennenkaikkea perheenjäsen ja Ystävä isolla Y:llä. Harrastukset vievät vain pienen prosentin koiran elämästä. Myös terrierimäinen temperamentti kuuluu Staffille. Ihannestaffi nauttii läheistensä seurasta, mutta osaa myös viihtyä ja viihdyttää itseään, koska yksinäisiä hetkiä mahtuu jokaisen arkeen. Omista rakkaista Staffeistamme löytyvät pitkälti nämä ihannestaffin piirteet. Molemmat toteuttavat itseään aivan eri tavoin. Saaga järjestää jännitystä elämään huikealla energialla ja Elmo puolestaan, aikuisen koiran rauhallisella itsetunnolla, osaa taitavasti purkaa neidin latausta. Alussa väreistä tutuin, punainen, oli se ainoa oikea, mutta varsin nopeasti muunkin väriset ja tyyppiset Staffit saivat ihailevia katseita osakseen.

Itsestäänselvyytenä tietenkin, ihannestaffi on terve! Onneksi vastuu jalostustoiminnasta ja parhaista mahdollisista yhdistelmistä jää kasvattajille. Tuo tietovyöry esi-isistä ja sukulaisten geenipohjasta tuntuu mahdottomalta käsittää tällaisille tavallisille tallajille. Meille omistajille jää vastuu pitää koira parhaassa mahdollisessa kunnossa, sekä henkisesti että fyysisesti!

Touhukasta kesää toivottavat,
Kirsi & Timo ja
Scarface Saturday Boy ”Elmo” & Mahottoman Armi ”Saaga”




SCARFACE UUTISET ELOKUU/2017

Scarface kotisivut (www.kennelscarface.com) ovat uudistuneet, uutuutena on kerran kuukaudessa julkistettava kuukauden tähti staffi, jonka kasvattaja Marjaana Koskinen nimeää. Staffi on rotumääritelmän huipputasoa eikä ole kennelin oma kasvatti. Sivujen uutena on myös ”mitä vanhat valokuvat kertovat?”. Ajatuksena on muistella vanhoja näyttelyitä, monasti jo edesmenneitä staffeja, tuomareita, handlereita ja kehän laidalla olleita staffi-ihmisiä. Uusin kotisivujen juttu on kutsukirjoitus, jonka aiheena on ”ihannestaffini”. Kirjoittajiksi on pyydetty merkittävän ja arvostetun kasvattajan näkemys ihannestaffista sekä innokkaan ja rodulle omistautuneen staffin/staffien omistajan /omistajien näkymys samasta aihepiiristä kera valokuvien. Juttu ei ole kovin pitkä, korkeintaan A4 verran. Kulta käkättää kolumnit ovat lomalla jonkin aikaa, Kulta ei oikein ole saanut kynäänsä ”syttymään”. Kun ne taas aikanaan ilmestyvät, ne löytyvät Scarface facebookryhmästä. Suljettuun Scarface facebook-ryhmään ovat tervetulleita Scarface staffien (elossa olevien) omistajat perheineen. Sivujen webmasterina toimii aina aktiivinen Tiina Talvitie; Lemmyn ja Janiksen emäntä. Tosin kasvattaja itse ei ole lainkaan facebookissa, mutta toivoo, että kasvattien asioissa maltetaan edelleen ottaa yhteyttä joko tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostin kautta, tosin näin onkin tapahtunut 80 prosenttisesti.

Toivon, että nämä kotisivujen uudistukset/lisäykset auttavat muistamaan rodun historiaa, luomaan positiivista ilmapiiriä staffimaailmaan (ei niin kilpailuorientoitunutta kuin nyt) ja että keskityttäisiin rotuun vähän syvällisemmin kuin ainoastaan koiranäyttelyiden tai kokeiden kautta. Henkinen pääoma ja pohdinta on hauskaa, kun malttaa hetkeksi pysähtyä. Kiitän jo etukäteen kirjoituksista sekä kuukauden tähti staffien kuvista sekä Scarface kasvattien omistajia kuvista, Tiina Talvitietä webmasterin tehtävien hoitamisesta ja Hanna Wathenia Scarface kotisivujen ansiokkaista ja työläistä päivityksistä ja Anitta Krögeriä upeista kuvista. Tehdää yhdessä kotisivuista aina vaan mielenkiintoisemmat.

Olen heinäkuussa lueskellut The Stafford Book 2016 kirjaa, jonka on toimittanut Alan Hedges, kyseessä on ikäänkuin” staffien raamattu”. On ikävää huomata, että staffien taso ei ainakaan kuvien perusteella ole niin korkeaa luokkaa Englannissa kuin aiemmin, onko sitten syynä uuden sukupolven staffituomarit, jotka eivät omaa kovin hyvää koirasilmää kuin aiemmin tai sitten Englannissakin oltaisiin siirrytty ikävään sulle mulle periaatteeseen, annan sinun kasvatillesi sertin, kun taas vastaavasti saan omalleni sertin. Staffien koko tai korkeus on edelleen liian korkea staffin säkäkorkeus on 36-41 cm suhteessa painoon ja urosten paino pitäisi olla 12,7-17,2 kiloa, narttujen 10,9-15,4 kiloa. Aika harva staffiuros on rotumääritelmän sisällä painonsa puolesta Suomessakaan, nartut ehkä paremmin. Heitänkin SBTY ryn hallitukselle pohdittavaksi josko erikoisnäyttelyn yhteydessä voisi ensi vuonna toteuttaa staffin painon punnitsemisen ja säkäkorkeuden mittaamisen, niin nähtäisiin miten lähellä tai kaukana rotumääritelmää staffimme ovat kokonsa puolesta ?

The Stafford Book kirjaa pikaisesti selaamalla,voi huomata myös, että staffin korvissa on myös variaatiota niin koossa kuin koiran korvan rakenteessa eikä kaikilla korkeasti palkituilla ole kunnollisia ruusukorvia eikä kauniita puolipystyjä, korvat ovat liian raskaita ja suuria; myös ryppyisiä naamoja sekä liian paksuja ja rokkuvia huulia näkee samoin hajavarpaisuutta ja pitkiä varpaita sekä kevyitä raajaluustoja jopa monilla sertillä palkituilla yksilöillä. Muotovalioiden silmät ovat yleensä tummat, mutta monilla mustilla staffeilla on silmien ympärillä karvattomuutta ja silmät eivät aina ole rotumääritelmän mukaiset pyöreät ja keskikoiset ja kaukana toisistaan, pieniä ja vinoja silmiä näkyy myös. Punaisilla staffeilla voi olla liiaksi mustia karvoja turkissaan tai naamapigmentti ei ole riittävä, hyviä punaisia näyttää olevan harvassa. Kuvien perusteella kauniilta ja hyvänväriseltä punaiselta urokselta näyttää CH Jazz De Power Breton, jonka sukutaulussa on linjattuna ch Baysend Nice One Cyril. Toinen kaunis punainen uros on Espanjan voittajanäyttelyn voittaja Es ch Lord Largo Pineapple Du Clan Molotov, joka Englannissa kilpailessaan on napsinut luokkavoittoja. Englannin vuoden 2016 staffi on Pomon/ Roughnecks Leading Light serkku kaunispäinen, hyvän pigmentin omaava ja kaunisraajainen Ch Staffash The Hurricane, sama pied uros voitti myös Cruftsin.

Englanti on staffin kotimaa ja edelleen mahtimaa myös pentujen määrässä. Vuonna 2015 Englannissa rekisteröitiin 4531 staffin pentua, joista 3100 sinistä, 790 mustaa, mustaa valkoisin merkein,bl/br ja bl/br valkoisin merkein, 231 brindleä eri sävyin, 330 punaista tai punaista valkoisin merkein, 42 fawn tai fawn valkoisin merkein, 36 valkoista ja yksi black and tan. Englannissa tehtaillaan myös huikea määrä rekisteröimättömiä staffinpentuja.
Englannin suurimmissa staffipentueissa oli 12 pentua (3 kpl), 11 pentueen pentueita oli 12 kpl ja 10 pennun 42 kappaletta. Käytetyin valiouros oli vuonna 2015 CH Eclypstaff Cuz I Can,joka on isänä 20 pentueessa ja 47 pennulle yhden vuoden aikana ja käytetyin ( ei valio uros) Blue Turk, jolle kertyi 18 pentuetta 149 pentua ,joista 143 pentua sinistä yhden vuoden aikana. Englannissa siniset staffit ovat kalliimpia kuin muun väriset ja erittäin suosittuja, onneksi Suomessa ei olla kovin innostuttu mistään muotiväreistä ja pevisakin estää sinisen sinisen yhdistelmän ja on hyvä muistaa, että sininen väri pitää sisällään myös terveydellisiä ongelmia.

Heinäkuussa kirjoitin, että Ruotsin erikoisnäyttely on yhtä aikaa Suomen erkkarin kanssa vuonna 2018. Nyt oikaisen asian, onneksi näin ei ole. Juttelin Ruotsin staffiyhdistyksen puheenjohtajan kanssa ja hän kertoi,että Ruotsin erikoisnäyttely on 8.7.2018. Viikon väli näyttelyissä. Toivottaa olisi, että Suomen juhlaerikoisnäyttelyyn kutsuttaisiin englantilaisia pitkänlinjan staffikasvattajia tuomareiksi, jotka osaavat arvostaa kaikkia eri värejä.


EI SAA KOPIOIDA EI LINKITTÄÄ EIKÄ JAKAA



SCARFACE KENNELIN UUTISET / Heinäkuu 2017

13.6 Fondi/ Scarface Angel ja Saana/ Scarface Sapphire osallistuivat luonnetestiin sateisena ja koleana päivänä. Kasvattajana olen todella tyytyväinen molempien tyttöjen tulokseen. Anitta ohjasi Saanan eikä voi kuin ihmetellä, miten hyvä ote Anittalla on eläimiin/koiriin. Saana menetti 40 pistettä taisteluhalusta, tuomari totesi, että Saanan taistelutahto on riittämätön ( -20 pistettä, jos taistelutahto on kohtuullisen pieni tulee +20 p.). Edelleen tuomari totesi, ettei Saana koskaan eikä missään tilanteessa purisi ihmistä eikä käyttäytyisi hyökkäävästi ihmistä kohtaan. Olemme kasvattajina halunneet luoda staffeista luotettavia perhekoiria, ilman taistelutahtoa, joten meille Scarface kasvattajille Saanan tulos oli täydellinen, kympin tulos! Saanan pisteet olivat 117 ja laukausvarma, taistelutahdosta menetti -40 pistettä ! Luonnetestissä mitataan liiaksi palveluskoirien ominaisuuksia, siksi se ei ole paras mahdollinen testi staffeille. Saana on ainut tiedossa oleva Scarface staffi, jota käytetään metsästyksessä, ajaa peuroja ja jäniksiä. Heidi ohjasi Fondin ja Fondi sai taisteluhalusta +20 pistettä kohtuullisen pieni taisteluhalu ja kokonaispisteet 153 ja laukauskokematon. Fondin suoritus ja Heidin ohjaus oli erinomainen ja pimeässä huoneessa Fondin suoritus oli mallikas, Heidi löytyi nopeasti. Toivon tosiaan, että yli 4- vuotiaiden Scarface staffien kanssa osallistutaan luonnetesteihin tai luonnekuvauksiin,kun amstaffi- ja staffiyhdistys ovat niitä aktiivisesti järjestäneet, suurkiitos Susanne Berghällille. Scarface facebook-ryhmässä keskusteltiin pienikokoisista staffeista ja arvosteltiin siinä samassa kasvattajan tekemää pentueyhdistelmää. Lyhyesti haluan vastata molempiin kysymyksiin, minultahan niitä ei kysytty, tiedusteltiin asiaa viisaammilta, paremmin asiaan perehtyneiltä henkilöiltä... Kukaan kasvattaja ei pysty etukäteen arvioimaan, minkäkokoisia staffin pennut aikuisena ovat, jos tehdään ulkosiitos yhdistelmä. Jos taas tehdään linjasiitos, silloin koosta tiedetään enemmän. En usko, että kukaan kasvattaja haluaa, että linjoissa olisi kääpiökasvuisuutta eli kondrodysplasiaa, joka periytyy autosomaattisesti ja tuo mukaanaan sairauksia. Lohen työryhmä on löytänyt kondrodysplasiaa eristävän geenin ITG10-geenin mutaation. Jos haluaa, että koira on 11 kiloinen, kannattaa ottaa joku muu rotu kuin staffi, staffinartut harvemmin ovat 11 kiloisia tai sen alle. Scarface staffinartut ovat noin 13-17 kiloisia. Toisaalta staffinartut harvemmin ovat yli 20 kiloisia, yleensä tällaisessä tapauksessa koiraa on ruokittu liikaa ja liikalihava koira voi olla vaikka kuinka painava. Jos omistaja pitää nuoren staffinsa vuodesta toiseen liian lihavana, tekee kyllä koiralleen ”karhun palveluksen” vanhemmalla iällä.

Mitä taas tulee C/C -lonkkaisen ja D/D-lonkkaiseen yhdistelmään, siinä pelkästään lonkkakirjaimet eivät kerro totuutta. D/D-lonkkaisen uroksen lonkkaindeksi on 101 arvosteluvarmuus 79 % eli lonkkaindeksi kertoo, että uros periyttää erittäin tervelonkkaisia jälkeläisiä ja uroksen oma lonkkaindeksi on noussut terveen lonkkaindeksin tasolle B/B, jälkeläisistä 54 % on tutkittu. Nartun isän arvosteluvarmuus on huimat 84 % ja 44 % jälkeläisistä on tutkittu. Nartun emän jälkeläisistä on tutkittu noin 80 prosenttia ja lonkkatulokset ovat olleet ihan kohtuullisia: A/A lonkasta C/C-lonkkaan ja koska narttu on tuontistaffi, arvosteluvarmuus on 63 % ja emän lonkkaindeksi 100% ja B/B. Kannattaa katsoa myös lonkkakirjaimen lisäksi arvosteluvarmuutta, lonkkaindeksiä ja sukutauluja vähän laajemmin. Ja kannattaisi muistaa, että staffien perimä on muutakin kuin lonkat! On suuri joukko muita perinnöllisiä sairauksia esimerkiksi epilepsiasta kaihiin. Luonteetkin merkitsevät ja huomattakoon, ettei kyseinen yhdistelmä toteutunut. Internet aikakaudella lyötyy ”jokajunaan” mielipiteitä, ovat ne sitten perusteltuja tai perusteettomia.

Scarface staffit (12 kpl) osallistuvat aktiivisesti erikoisnäyttelyyn, huolimatta siitä, että molemmat tuomarit ovat kallellaan mustiin staffeihin. On myös aika erikoista, että Suomen erikoisnäyttelyyn on valittu tuomariksi Mc Dermott Gillian (UK), joka arvostelee staffinartut (valiot ja veteraanit) Ruotsin erkkarissa kolme viikkoa ennen Suomen erkkaria ja on aika erikoista, että urosten tuomari on espanjalainen, kun englantilaisia staffituomareita ei muissakaan näyttelyissä ole. Olisi perusteltua edes kerran vuodessa saada arvio rodun kotimaan tuomarilta. Näitä tuomarivalintoja voi vain ihmetellä ja vanha hallitus on tehnyt ne, perusteluja en ole kuullut. Ensi vuoden erikoisnäyttely on laitettu Ruotsin erikoisnäyttelyn kanssa samaan viikonloppuun, sekin on aika erikoista. Toivoa sopii, että ensi vuoden tuomarit kutsuttaisiin rodun kotimaasta Englannista ja olisi myös mukavaa, etteivät tuomarit olisi värirasisteja!


EI SAA KOPIOIDA EI LINKITTÄÄ EIKÄ JAKAA

SCARFACE KENNELIN UUTISET

Suomen alkukesä on ollut viileätä ja koleaa, mutta kyllä aurinkoisiakin päiviä on ollut. Ilma on ollut samoilla sfääreillä kuin Scarface kennelin toiminta.
Viuhu tuli viisi viikkoa sitten isäksi, Sinibin kennelissä on 5 suloista staffinpentua, Sällillä on prinsessa ja prinssi Finemills kennelissä sekä Hansulla aivan ihana pikkutyttö ”Hertta”, Honeystaff kennelin kantanarttu. Elmolle odotetaan pentuja NobleAlly nartun kanssa ja pennut tulevat Fi-nell s
kennelnimelle.

Maisalla on tulossa juuri pennut ja Janis oli yllättäen röntgenissä tyhjä, vaikka ultrassa näkyi 6-7 pentua. Aikamoisen pohdinnan paikka on ollut tuo Janiksen tapaus. Kun netistä on selvittänyt asiaa, siellä todetaan, että narttu voi luoda pentunsa mm. seuraavista syistä : infektiot, hormonihäiriö, kilpirauhasen tai keltarauhasen vajaatoiminta. Jos ja kun heti ultran jälkeen ( 29 vuorokautta)
pennut ovat resorbtioituneet syystä tai toisesta, omistajat eivät välttämättä edes huomaa mitään. Olen kasvattanut aikoinaan angorakaneja ja kanit loivat pentunsa esimerkiksi pelästyessään esim. kovaa ääntä eli henkiset tekijät myös vaikuttivat voimakkaasti eläimiin.

Ei voi välttyä myös ajatukselta, etteikö ultra vaikuttaisi. Janis ultrattiin tiineyden 29 vuorokaudella ja eläinlääkäri on lausunnossaan todennut, että pentuja oli 6-7. Onko niin, että uusia ultraäänilaitteita ei koekäytetä ennen kuin ne otetaan ammatilliseen käyttöön ? Ja kun tiedetään, että ultralla hoidetaan nykyisin esim. maksa- / rintasyöpää mm. ultralla(lämmöllä) poistetaan kasvain, niin herää epäillys ultran vaikutuksista sikiöihin. Kun eläinlääkäreiltä kysyy asiasta, heidän
mielestään ultra on täysin luotettava eikä aiheuta siköiden irtoamista tai mitään muutakaan ongelmaa sikiöille. Vaikka näin väittävät, seuraavat Scarface pentueet syntyvät ilman ultratutkimusta.

Kasvattajan velvollisuuksiin kuuluu hoitaa prosessi vastuullisesti loppuun asti mm. sijoitusnartun eläinlääkäritutkimukset , varmistaa ettei tule kohtutulehdusta ja maksaa kaikki syntyneet kulut jalostukseen liittyen. Vaikka ei ole tulossa ensimmäistäkään pentua, kasvattajalle tulee maksettavaksi useita satoja euroja ( esim. sijoitusnartun pevisa, ultra, röntgen jne). Tässä tapauksessa Jacob vietiin hoitoon Mellilään ja tiistaipäivä ja -ilta kului Ampuminmaan- Espoon- Rymättylän-Ampuminmaan ja Lohjan välillä niin auton ratissa kuin veneen ohjaimissa. Kasvattaminen ei aina ole ”ruusuilla tanssimista”,mutta kaikella on yleensä tarkoituksensa. Uroksen omistajalle tuli myös kilometrejä ja
turhaa vaivaa. Marica haki Iiron sijoituskodistaan luokseen useammaksi päiväksi astutusta varten ja pyysi astukseen avuksi Ninaa ja vielä myöhemmin otti Janiksen yöksi luokseen omistajien työkiireiden takia, suurkiitos Maricalle ja Niinalle! Muiden kasvattajien ei kannata olla vahingon iloisia, yleensä kun osoittaa sormella jota kuta toista, osuu omaan napaansa. Pennunvaraajille on
erittäin ikävää, ettei narttu saakaan pentuja, joita on jo useamman kuukauden ajan tai jopa vuoden päivät odotettu mm.kesälomat on sovittu pennun luovutukseen jne. Kasvattaja / kasvattien omistajat ovat tavanneet tulevia pennunvaraajia ja kenneli on järjestänyt tapaamisia useamman kerran ennen
kuin perhe on päässyt varauslistalle, taas on mennyt aikaa, mutta ei voi mitään… Onneksi muissa kenneleissä on pentuja ,varmasti kaikki staffin pentua haluavat pennun saavat.

Scarface porukkaa on lähdössä Ruotsin erikoisnäyttelyyn 2.7 ja toivon myös, että mahdollisimman moni osallistuu Suomen erikoisnäyttelyyn Keuruulle 22.7.2017. Keskisuomalaiset staffi-ihmiset ovat talkoovoimin järjestämässä erikoisnäyttelyä. Heidän työmääränsä on ollut huikea. Kiitos siitä kaikille heille ja Maritalle! Saana ja Fondi ovat menossa 13.6 luonnetestiin ja Luka on käynyt
terveystutkimuksissa 8.6. Näyttelyrintamalla on mennyt hyvin ja toivotaan, että Konna vielä tänä vuonna valioituisi.

Jos haluat kommentoida kirjoitusta, lähetä sähköpostia koskinen.marjaana@gmail.com

SCARFACE UUTISET

Harri, Teela ja Ela olivat terveystutkimuksissa helmikuussa ja tulokset olivat erinomaiset, Harrilla A/A lonkat ja Teelalla ja Elalla B/B ja kaikkien kyynärät ja polvet olivat terveet, onnea koirien omistajille, kasvattajille sekä terveille vanhemmille Romeolle, Poppetille ja Fondille.

Staffien penturintamalla on myös vilinää, taitaa tulla kaikkien aikojen
ennätyskevät pentumäärässä, näin olen aistivinani. Scarface Honeylla on tulossa pennut; Maisan, Janiksen ja Muusan juoksuja odotellaan. Viuhusta ja Sällistä on mahdollisesti tulossa isiä kevään aikana. Staffin pennuista kiinnostuneita perheitä riittää, mutta aika moni hakee kotikoiraa ja lenkkikaveria, mihinkään harrastuksiin ei haluttaisi osallistua.

Sälli aloitti hienosti näyttelyt tänä vuonna ollen Turun kv:ssä VSP ja saaden cacibin. Staffiyhdistys järjestää luonnetestin 13-14.5.2017 ja toivon, että mahdollisimman moni yli 4 -vuotias Scarface kasvatti ( varsinkin jalostusyksilö) osallistuisi luonnetestiin. Ilmoittautuminen on 21.4.2017 klo 17 Riitta Partalalle numeroon 0400 225234 ja testi järjestetään Oulunkylässä (Jokiniementie 1 Helsinki).

Mitenköhän Cruftsin 2017 ROP uros Rubericla Trailbreaker olisi pärjännyt luonnetestissä ? Pistemäärä ei ehkä olisi nuossut edes hyväksyttävän suorituksen tasolle, sen verran arasti uros esiintyi terrieriryhmässä, maata pitkin ryömien ja kehästä pois vetäen, en usko että suomalaisessa näyttelykehässä olisi eriä saanut, eva olisi ollut todennäköisempi. Staffin luonteen kun pitää olla rohkea ja peloton!

Tänä vuonna Scarface -päivää vietetään sunnuntaina 13.8-17 Anittan luona Kokemäellä. Osallistumismaksu on 10 euroa/hlö, maksulla katetaan ruoka, juoma, kakkukahvit ja palkinnot. Ilmoittautuminen Anittalle. Talkoolaisia kaivataan ja kaikki joukolla mukaan!